Käyttäytymisekonomisti Ernst Fehr: Talouden vallankumous kokeilujen kautta!

Käyttäytymisekonomisti Ernst Fehr: Talouden vallankumous kokeilujen kautta!

Ernst Fehr, johtava käyttäytymisekonomisti ja Zürichin yliopiston professori, piti pääpuheen Itävallan tiedeakatemiassa (ÖAW) Wienissä 16. toukokuuta 2025. Fehr käsitteli otsikolla "The Empiirical and behavioral science vallankumous taloustieteessä" tieteenalan perustavanlaatuisia muutoksia, jotka kokeelliset tutkimukset ja kokeelliset tutkimukset aiheuttivat. Puheessaan Fehr totesi, että viimeisille 50 vuodelle on ollut ominaista vallankumouksellinen kehitys, jonka ovat mahdollistaneet tehokkaat tietokoneet ja modernit empiiriset menetelmät. Nämä edistysaskeleet antavat tutkijoille mahdollisuuden tarkasti testata ja ymmärtää syy-suhteita.

Fehr, joka syntyi 21. kesäkuuta 1956 Hardissa, on ansainnut maineen yhtenä tärkeimmistä tutkimushenkilöistä käyttäytymistalouden alalla. Hän käsittelee muun muassa tuotteiden monimutkaisuutta ja niiden vaikutusta kuluttajien päätöksiin. Havainnollistava esimerkki hänen puheestaan ​​oli yhdysvaltalainen hotelli, jossa vieraiden piti maksaa ylimääräistä pedatakseen sänkynsä. Tämä käytäntö lisää monimutkaisuuden lisäksi myös asiakkaiden kustannuksia, mikä voidaan tulkita yritysten strategiseksi liikkeeksi nostaa "hakukustannuksia".

Yrittäjyysstrategiat ja kokeilut

Puheessaan Fehr kritisoi joidenkin yritysten taktiikkaa, jotka tarkoituksella lisäävät asiakkaiden hakukustannuksia vaikeuttaakseen vaihtamista muihin palveluntarjoajiin. Hän huomautti myös, että Googlen ja Amazonin kaltaiset yritykset tekevät päivittäin kokeita vaikuttaakseen asiakkaiden käyttäytymiseen. Tämä herättää kysymyksiä tällaisten strategioiden eettisistä vaikutuksista.

Hänen työnsä ulottuu myös yksilöllisten mieltymysten, sosiaalisten normien ja ryhmäkulttuurien tutkimiseen. Fehr analysoi myös luottamuksen ja sosiaalisten normien kausaalisia vaikutuksia taloudelliseen käyttäytymiseen. Yksi hänen viimeaikaisista tutkimuksistaan ​​tutki, kannustavatko yrityskulttuurit liialliseen riskinottoon, mikä vaikutti vuoden 2008 finanssikriisiin.

Luottamuksen ja instituutioiden rooli

Fehr osoittaa tutkimuksessaan, että yksilöt ovat taipumus välttää riskejä nousukauden aikana, mikä vahvistaa taloudellisia kohokohtia. Sen sijaan he ovat varovaisempia kriisiaikoina, mikä johtaa rahoitusvarojen hintojen laskuun. Hän totesi, että luottamus tai institutionaaliset säännöt eivät yksin riitä varmistamaan tehokasta taloudellista vuorovaikutusta. Sen sijaan tarvitaan sekä luottamusta että vankat institutionaaliset rakenteet.

Fehr on myös yksi FehrAdvicen perustajista, jossa hän tuo empiiristä tietoa yritysten saataville. Hän kuitenkin varoittaa, että tiede korostaa usein uskoa empiirisen todisteen sijaan. Tämä on vaarallinen suuntaus, jota on torjuttava. Menestysten ja oivallustensa vuoksi Fehr ei ajattele mahdollista Nobel-palkintoa ja haluaa etääntyä ulkomaailman odotuksista.

Fehrin työn tärkeys käy ilmi paitsi hänen monista palkinnoistaan, myös hänen aktiivisesta roolistaan ​​akateemisessa yhteisössä, julkaistessaan tunnetuissa aikakauslehdissä, kuten American Economic Review ja Journal of Political Economy. Hänen löytönsä myötävaikuttavat merkittävästi taloustieteen jatkokehitykseen ja ymmärtämyksemme ihmisten käyttäytymisestä taloudellisissa yhteyksissä.