Punainen hälytys: Wienin terveydenhuoltojärjestelmä on romahduksen partaalla!

Punainen hälytys: Wienin terveydenhuoltojärjestelmä on romahduksen partaalla!

Wienin terveydenhuolto on merkittävien haasteiden edessä, kuten Wienin lääkäriliitto varoittaa nykyisessä "Health Infrastructure Report 2025" -raportissaan 30.9.2025. Näin ollen tehottomat rakenteet, investointien puute ja selkeän strategian puute ovat tärkeimpiä syitä huolestuttavaan tilanteeseen. Vain 5 % kyselyyn vastanneista 1 230 lääkäristä sanoi olevansa "erittäin tyytyväisiä" Wienin terveydenhuoltoinfrastruktuuriin, mikä on 12 prosentin jyrkkä lasku vuoteen 2018 verrattuna, jolloin tyytyväisyys oli 17 prosenttia.

Tutkimus osoittaa myös, että terveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Lääkärit raportoivat potilailleen vähän aikaa, pitkiä odotusaikoja ja ylikuhmittuja sairaaloiden poliklinikat. Lääkärien pakottaminen nähdään myös vakavana ongelmana. On silmiinpistävää, että 82 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä pitää Wienin terveyspolitiikkaa strategisena. Lisäksi vain 15 prosenttia näkee riittäviä investointeja terveydenhuollon infrastruktuuriin, kun se vuonna 2018 oli 44 prosenttia.

Lakisääteisten sairausvakuutuslääkäreiden väheneminen ja väestönkasvu

Huolestuttavaa on lakisääteisten sairausvakuutuslääkäreiden määrän väheneminen Wienissä, joka laski 11,75 prosenttia 1 539:ään vuodesta 2010 vuoteen 2025, ja samaan aikaan Wienin väkiluku kasvoi 20 prosenttia yli 2 miljoonaan. Vuodemäärä julkisissa sairaaloissa väheni 6,4 % vuodesta 2020 vuoteen 2025. Tätä tilannetta arvostelee Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Eduardo Maldonado-González, joka tuomitsee jatkuvan vuorottelun edestakaisin sairaala- ja yleislääkärialueiden välillä.

Lääkäriliitto vaatii lakisääteisen sairausvakuutuksen vahvistamista lähellä kotia ja houkuttelevien puitteiden luomista lääkäreille. Lääkäriliiton puheenjohtaja Johannes Steinhart korostaa tarvetta saada lääkärit aktiivisesti mukaan terveydenhuoltojärjestelmän strategiseen suunnitteluun. Lääkärit ovat valmiita keskustelemaan myös rahastoneuvotteluissa Itävallan sairausvakuutuskassan (ÖGK) kanssa, mutta eivät sulje pois lakkoa ratkaisujen puutteen vuoksi.

Taloudellinen tuki ja digitalisaatio terveydenhuoltojärjestelmässä

Keskustelu taloudellisesta tuesta kiihtyy erityisesti lääkäreiden inflaatiokorvausten osalta, jotka ovat viime vuosina menestyneet muita ammattiryhmiä huonommin. Varapresidentti Naghme Kamaleyan-Schmied korostaa painostusta erityisryhmiin, joihin se vaikuttaa, ja vaatii lisää tukea liittovaltion hallitukselta.

Lisäksi asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti Itävallan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia ongelmia kokonaisuutena. wirtschafts-nachrichten mukaan kaksi keskeistä ongelmaa ovat rahoituksen hajanaisuus ja toimijoiden erilaiset vastuut. Liittohallitus, osavaltiot, kunnat sekä erilaiset jaostot ja potilaan asianajajat ovat mukana monimutkaisissa rakenteissa, mikä usein vaikeuttaa uudistuksia.

Keskustelu terveydenhuollon digitaalisen infrastruktuurin ja tiedonkäytön parantamisesta on käynnistetty pandemian jälkeen, mutta edistyminen on hidasta. Tietojen käytössä on pandemian aikana parantunut, mutta tällä hetkellä pelätään, että digitalisaatio ja siten terveydenhuollon edistyminen jäävät huomiotta.

Kaiken kaikkiaan on ratkaisevan tärkeää, että sekä lyhyen että pitkän aikavälin strategioita terveydenhuollon parantamiseksi vahvistetaan, jotta voidaan vastata Itävallan terveydenhuoltojärjestelmän jatkuviin haasteisiin. Wienin nykyinen terveydenhuoltotilanne edellyttää nopeita ja tehokkaita toimia, sitoutumista koko yhteiskuntaan ja strategista vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä.