900 miljoonaa euroa yhteisöille: Näin voit hyötyä nyt!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Uusi budjettiasetus antaa Itävallan kunnille mahdollisuuden tehdä joustavampia 900 miljoonan euron investointeja vuoteen 2029 mennessä.

Die neue Budgetregelung ermöglicht österreichischen Gemeinden flexiblere Investitionen von 900 Millionen Euro bis 2029.
Uusi budjettiasetus antaa Itävallan kunnille mahdollisuuden tehdä joustavampia 900 miljoonan euron investointeja vuoteen 2029 mennessä.

900 miljoonaa euroa yhteisöille: Näin voit hyötyä nyt!

Itävallan kunnilla on edessään merkittäviä taloudellisia muutoksia, jotka käynnistyvät uudella budjettisuunnitelmalla. OE24 raportoi, että yhteisöt voivat hyötyä helpotetuista tuetuista investoinneista, vaikka uutta rahaa ei tarjotakaan. Valtiovarainministeri Markus Marterbauer (SPÖ) korostaa, että jo luvattuihin varoihin pääsee nyt ja niitä voidaan käyttää joustavammin. Yhteensä käytettävissä on lähes 900 miljoonaa euroa, kertoo valtiosihteeri Barbara Eibinger-Miedl (ÖVP).

Nämä varat ovat peräisin kolmesta viime vuosien kunnallisesta investointilaista, joissa monet kunnat eivät ole päässeet käyttämään niitä riittämättömän yhteisrahoituksen vuoksi. Tästä eteenpäin tämä osarahoitus ei ole enää voimassa ja erityisavustukset muunnetaan suoriksi rahoitusosuuksiksi. Näiden varojen käyttöä joustetaan, kunhan investoinnit toteutetaan hallitusti.

Saamiset ja sijoitukset

Marterbauer pitää tervetulleina toimia, jotka auttavat yhteisöjä säästämään kustannuksia ja lisäämään houkuttelevuutta uusille tulokkaille, esimerkiksi laajentamalla lastenhoitoa. Eibinger-Miedl korostaa toimenpiteiden taloudellista merkitystä, kun yhteisöt ovat tärkeitä sijoittajia aluetaloudessa. Nämä varat tulee lähettää suoraan yhteisöille ilman hakemusta, jotta rahoituksen määrä on saatavilla verkossa muutamassa päivässä.

Käytettävissä olevien varojen kokonaismäärä on 881 miljoonaa euroa. Näillä investoinneilla pyritään auttamaan yhteisöjä "saamaan jälleen yliotteen", korostaa kuntayhdistyksen puheenjohtaja Johannes Pressl. Kaupunkiyhdistyksen pääsihteeri Thomas Weninger vaatii kuntien taloudellisen tilanteen nopeaa parantamista niiden vakauden turvaamiseksi.

Ennusteet ja haasteet

Ennusteet kuntien taloustilanteesta ovat kuitenkin huolestuttavia. KDZ - Hallintotutkimuskeskuksen mukaan tulokset osoittavat, että noin joka toisella kunnalla on negatiivinen rahoitusasema vuoteen 2027 mennessä. Vaikeudet tarvittavien investointien rahoittamisessa erityisesti ilmastonsuojelun ja liikkuvuuden aloilla ovat jo ennakoitavissa. KDZ panee merkille, että kuntien maksuvalmius on edelleen alhaisella tasolla, kuten vuonna 2020. Lisäksi vuonna 2024 menojen odotetaan kasvavan 6-10 prosenttia, kun taas tulot voivat kasvaa vain 4-5 prosenttia.

Vuoden 2025 loppuun mennessä 45 prosenttia Itävallan kunnista ei enää pystyisi kattamaan käynnissä olevia toimintojaan, mikä lisää taloudellisen tuen tarvetta. Kunnallinen huomauttaa, että sekä kiinteistöverouudistus että kylmän etenemisen osittaisesta vetäytymisestä saatujen tulojen parempi jakautuminen ovat tarpeen kuntien rahoituspohjan vahvistamiseksi.

Johtopäätökset

Vaikka uusi rahoitus voisi tarjota lyhyen aikavälin helpotusta, yhteisöjen pitkän aikavälin taloudellinen vakaus on edelleen kyseenalainen. Kunnallisten palveluiden rahoituksen turvaamisen tarve ja tehostamisvaatimukset ovat kiireellisiä, jotta voidaan vastata tulevien vuosien haasteisiin. Yhteisöjen poliittinen paine tukea paikallisia yrityksiä ja palveluita lisääntyy, mikä vaatii entistä huolellisempaa suunnittelua ja organisointia.