Myanmarin vaalit: Militarisoitu äänestys vai paluu demokratiaan?

Myanmarin vaalit: Militarisoitu äänestys vai paluu demokratiaan?

Kiistanalaisten parlamenttivaalien ensimmäinen kierros alkoi Myanmarissa sunnuntaina. Nämä vaalit ovat ensimmäiset helmikuussa 2021 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen, joka kaatoi Aung San Suu Kyin demokraattisen hallituksen. Äänestyspaikat avattiin klo 6.00 (paikallista aikaa) kaupungeissa, mukaan lukien Yangon, Mandalay ja Naypyidaw, osa kolmivaiheista vaaliprosessia, joka jatkuu tulevina viikkoina. Toinen kierros on määrä pelata 11. tammikuuta ja kolmas 25. tammikuuta. Tulosten odotetaan julkistettavan kuun lopussa, raportoi vienna.at.

Sotilasjuntta on kuvaillut vaaleja paluuksi demokratiaan. Kriitikot sitä vastoin näkevät sen "huijauksina", joiden ainoana tavoitteena on legitimoida kenraalien valta. Viime vuosina junta on menettänyt hallinnan osissa maata, kun Myanmaria ravistelee sisällissota, joka on aiheuttanut kymmeniä tuhansia kuolleita ja yli 3,3 miljoonaa siirtymään joutunutta. Oppositio vaati vaalien boikotoimista, ja monet poliittiset ryhmät kieltäytyivät asettumasta ehdolle nykyisissä olosuhteissa. Nämä vaalit ovat sotilashallituksen tiukan vaikutuksen alaisina, ja se vastasi äänestykseen massiivisilla turvatoimilla. Aseistettuja vartijoita ja sotilasajoneuvoja on läsnä vaaleissa, erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Yangonissa, missä turvallisuus on erityisen raskasta AP:n uutiset.

Myanmarin poliittinen tilanne

Myanmarin entinen vaaleilla valittu johtaja Aung San Suu Kyi ei voi osallistua vaaleihin kiistanalaisen 27 vuoden vankeusrangaistuksen vuoksi. Hänen puolueensa National League for Democracy (NLD) hajotettiin vuonna 2023 sen jälkeen, kun se kieltäytyi rekisteröitymästä uusien sotilassääntöjen mukaisesti. Poliittisten vankien avustusyhdistyksen mukaan yli 22 000 ihmistä on vangittu poliittisista rikoksista, ja turvallisuusjoukot ovat tappaneet yli 7 600 siviiliä vuodesta 2021 lähtien. Myanmarin ihmisoikeustilanne on heikentynyt dramaattisesti ja pakottanut kansainväliset järjestöt ryhtymään toimiin. YK:n ihmisoikeuspäällikkö on korostanut lisääntyvää väkivaltaa ja uhkailua.

Kansainväliset reaktiot vaaleihin ovat jakautuneet. Länsimaat arvostelevat vaaleja voimakkaasti, mutta naapurimaat, kuten Kiina, Intia ja Thaimaa, näyttävät tukevan sotilasjunttaa ja saattavat nähdä vaalit vakauden tekijänä. Juntta toivoo saavansa kansainvälistä legitimiteettiä näillä äänestyksillä, vaikka se on poissa monilta alueilta ja oppositioryhmät kapinallisten hallitsemilla alueilla ovat raporttien mukaan ilmoittaneet boikoteista. DW.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, ​​että Myanmarin kansa ei ole kiinnostunut vaaleista, jotka järjestetään pitkittyneen sisällissodan taustalla. Nimettömät diplomaatit huomauttavat, että vaalit eivät ratkaise väestön kiireellisiä ongelmia. Sen sijaan monet pelkäävät, että sotilasjuntta voisi lisätä sortoaan vaalien jälkeen. Vaikka Pohjois-Shanin osavaltiossa on havaittu merkittäviä alueellisia voittoja, tilanne on edelleen jännittynyt ja epävarma monille maan asukkaille.