Trump haluaa elvyttää ydinasekokeita – mitä sen takana on?

Trump haluaa elvyttää ydinasekokeita – mitä sen takana on?

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump toisti 6. marraskuuta 2025 suunnitelmansa ydinasekokeiden jatkamisesta. Tämä ilmoitus tulee maailmanlaajuisessa kontekstissa, jossa muut maat, erityisesti Venäjä ja Kiina, laajentavat parhaillaan ydinvoimavarojaan. Trump totesi, että Yhdysvaltojen pitäisi jatkaa ydinasekokeitaan muiden maiden testausohjelmien perusteella niiden järjestelmien tarkistamiseksi ja valmistelemiseksi. Tämä on merkittävä askel, sillä Yhdysvaltojen viimeinen ydinkoe ​​tehtiin vuonna 1992, ja siitä lähtien on ollut moratoriota, jota tukee kattava ydinkoekieltosopimus (CTBT).

Pian tämän jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi hallituksensa tutkimaan ydinaseiden testaamisen tarkoituksenmukaisuutta. Tietoa tästä tulisi kerätä puolustus- ja ulkoministeriöiltä sekä salaisia ​​palveluita, jotta voidaan kehittää mahdollisia ehdotuksia ydinasekokeiden valmisteluun ja toteuttamiseen. Tilannetta vaikeuttavat entisestään raportit Venäjän ydinuhkista, mukaan lukien sen uudet asejärjestelmät, kuten Burevestnik pitkän kantaman ydinkäyttöinen ohjus ja Poseidon-ydinvoimalla toimiva torpedo.

Epäselvät testitavoitteet ja kansainväliset huolenaiheet

Yhdysvaltain suunnittelemien testien tarkka tavoite on edelleen epäselvä. Tarkkailijat epäilevät, että testaustoimet voivat kohdistua erityisesti kantoraketeihin ja muihin ydinpommien järjestelmiin. Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright kuitenkin korosti, että nämä eivät ole ydinräjähdyksiä, vaan pikemminkin järjestelmäkokeita. Trump ei kertonut videoviestissään tarkkoja yksityiskohtia suunnitelluista testeistä, mikä saattaa herättää huolta Yhdysvaltojen todellisesta suunnasta ja aikomuksesta.

Kansainväliset reaktiot tähän kehitykseen ovat ristiriitaisia. Vaikka Venäjä on lisännyt uhkauksiaan, monet ulkomaiset toimijat reagoivat vähemmän huolestuneena kantorakettien ilmoitukseen kuin Kremlin aikaisempiin uhkauksiin. Asiantuntijat uskovat, että Yhdysvaltojen käynnistämä uudelleen ydinasekokeita voisi motivoida muita maita ryhtymään vastaaviin toimiin ja horjuttamaan entisestään jo ennestään hauraita globaaleja turvallisuusarkkitehtuuria.

Maailman ydinasearsenaalien nykytila

Maailman ydinasevarastot ovat kylmän sodan päättymisen jälkeen vähentyneet käytöstä poistettujen atomipommien purkamisen vuoksi, erityisesti Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Siitä huolimatta Kiina jatkaa nopeaa ydinarsenaalinsa kasvattamista noin 100 uudella taistelukärkellä vuodessa vuodesta 2023 lähtien. Mikään maa ei ole toistaiseksi tehnyt ydinkokeita vuonna 1998, lukuun ottamatta Pohjois-Koreaa, joka lopetti viimeiset testinsä vuonna 2017.

USA ei ratifioinut vuonna 1996 hyväksyttyä ja useimpien valtioiden ratifioimaa CTBT:tä, ja Venäjä peruutti ratifiointinsa vuoden 2023 lopussa. Politologit huomauttavat, että on epätodennäköistä, että uusia aseistariisuntasopimuksia solmitaan lähitulevaisuudessa, koska Venäjä ja Kiina eivät ole kiinnostuneita ydinasevarastojensa vähentämisestä. Nykyiset ydinsulku- ja aseriisuntasopimukset, kuten ydinsulkusopimus (NPT) ja ydinaseiden kieltosopimus (TPNW), eivät tällä hetkellä pysty purkamaan lisääntyviä jännitteitä.

Kaikki tämä viittaa huolestuttavaan kehitykseen globaalissa turvallisuustilanteessa. Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen yhteisö suhtautuu Trumpin ilmoitukseen ja mihin jatkotoimiin Venäjä ja muut valtiot ottavat tässä kireässä ydinasekilpailussa.