Israel uhkaa Irania tappamalla johtajansa - mahdolliset seuraukset

Israel uhkaa Irania tappamalla johtajansa - mahdolliset seuraukset

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee liittymistä Israelin hyökkäykseen Irania vastaan, kasvavat kysymykset siitä, voisiko tällainen väliintulo johtaa hallinnon muutokseen Teheranissa. Tällainen lopputulos uhkaa jakaa maan ja lähettää shokkiaaltoja alueen läpi. Asiantuntijat varoittavat, että Iran, jolle on leimattu pitkään jatkuneet vallasta ja itsenäisyydestä taistelevat separatistiliikkeet, voi kohdata sisäisen pirstoutumisen ja kaaoksen, jos hallitus kaatuu.

Iranin jännitteet ja Yhdysvaltojen reaktiot

Trump sanoi tällä viikolla, että Trump sanoi, että hän hylkäsi Israelin suunnitelman tappaa ajatollah Ali Khamenei. Iranin korkein johtaja on "helppo kohde".

"Tiedämme tarkalleen, missä niin kutsuttu "korkein johtaja" piileskelee", Trump kirjoitti tiistaina julkaistussa viestissä Truth Socialissa. "Hän on helppo kohde, mutta turvassa siellä - emme voi mitenkään viedä häntä ulos (ei tappaa!), ainakaan nyt."

Hallituksen muutoksen riskit

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ei myöskään sulkenut pois Khamenein kohdistamista ja sanoi, että korkeimman johtajan kuolema "ei eskaloi konfliktia, vaan lopeta sen". Puolustusministeri Israel Katz sanoi torstaina, että Khamenein ei pitäisi "jatkoa olemassaoloa" sen jälkeen, kun iranilainen ohjus osui sairaalaan Israelissa.

Iran on yli 90 miljoonan ihmisen kansakunta ja yksi maailman vanhimmista jatkuvista kulttuureista. Huolimatta moninaisesta etnisten ja uskonnollisten ryhmien väestöstä, jotka ovat hakeneet autonomiaa eri aikoina, islamilainen tasavalta on pitänyt rajansa suurelta osin vakaina noin 100 vuoden ajan.

Israelin ja Yhdysvaltojen viranomaisten kommentit ovat herättäneet spekulaatioita siitä, miltä Iran voisi näyttää, jos Khamenei tapetaan. Asiantuntijat varoittavat, että maa voi kohdata useita skenaarioita, mukaan lukien myrskyt tai jopa sisällissota.

Hallituksen muutoksen seuraukset

86-vuotias pappi on hallinnut Irania korkeimpana auktoriteettinaan yli 35 vuoden ajan, ja hän tuli valtaan vuosikymmen vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen, joka kaatoi Yhdysvaltain tukeman hallitsijan. Vuosien varrella hän on lujittanut valtaa ja hallinnut raskaalla kädellä tiukan islamilaisen lainsäädännön alaisena. Hän on murskaanut aallon toisensa jälkeen sosiaalisia vapauksia vaativia mielenosoituksia ja laajentanut Iranin ulottuvuutta kauas sen rajojen ulkopuolelle välitysmiliisien verkoston avulla.

On epävarmaa, kuoleeko Khamenei ja kuka voisi korvata hänet. Ylimmän johtajan valitsee elinikäinen 88-jäseninen asiantuntijakokous, eikä hän nimeä virallista seuraajaa. On epäselvää, kuka voisi seurata Khameneia, mutta prosessi voi houkutella separatistiryhmiä, jotka ovat pitkään kantaneet antipatiaa islamilaista tasavaltaa kohtaan.

Israel on jo tappanut useita Iranin armeijan avainhenkilöitä, ja asiantuntijoiden mukaan hallinto on nyt heikoimmillaan. Trita Parsi, Washingtonissa sijaitsevan Quincy-instituutin varapuheenjohtaja, sanoi, että hallinnon muutos edellyttäisi Israelilta tai Yhdysvalloilta henkilöä, joka korvaa Khamenein ja lähettää joukkoja maahan.

Reza Pahlavin rooli

Israelin mieluummin käyttämä hahmo on Reza Pahlavi, vuonna 1979 syrjäytetyn Iranin hallitsijan yhdysvaltalainen poika. Pahlavi on tukenut Israelin toimia ja ansainnut hänelle kiitosta joillakin Iranin diasporassa, mutta myös petossyytöksiä monilta muilta. "Pian Teheranissa", Israelin diasporaasioiden ministeri Amichai Chikli julkaisi perjantaina X:llä jakaen kuvan, jossa hän kättelee hymyilevän Pahlavin kanssa. Pahlavi kertoi BBC Newsille, että Israelin konflikti Iranin kanssa on mahdollisuus kaataa Iranin hallinto.

Vakaus ja kaaoksen riski

Asiantuntijat varoittavat, että jos ylin johtaja tapetaan ja suojelusneuvosto viivyttelee seuraajan nimeämistä, epävakauden riski voi kasvaa. Mahdollinen seuraus Khamenein murhasta voi olla hallinnon täydellinen romahtaminen. Parsi huomautti: "Järjestelmän romahtaminen tarkoittaa valtion kaatamista ja myöhemmän kaaoksen avautumista."

Jos Iranin hallitus kaatuu, voi seurata useita skenaarioita, jotka eivät olisi Yhdysvaltojen tai naapurimaiden eduksi. Teheranin yliopiston kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Hamed Mousavi varoitti, että sotilaalliset väliintulot "johtavat harvoin demokratisoitumiseen". "Katso esimerkkiä Irakin ja Afganistanin... Molemmat maat ovat olleet epävakaita monta vuotta", Mousavi sanoi ja lisäsi, että Iran on "jopa monimutkaisempi" kuin nämä valtiot.

Vaikutus Iranin etnisiin ryhmiin

Iranissa on monipuolinen väestö, mukaan lukien persialaiset, azerbaidžanilaiset, arabeja, balochia ja kurdeja. Khamenein vuosikymmeniä kestäneen hallinnon aikana islamilainen tasavalta on suurelta osin yrittänyt hallita kansalais- ja etnisiä levottomuuksia huolimatta väärinkäytöksistä, joita jotkut ryhmät ovat kärsineet. Amnesty International raportoi viime vuonna, että vähemmistöt kohtasivat syrjintää koulutukseen, työelämään, riittävään asumiseen ja poliittiseen virkaan pääsyssä.

Azerbaidžanilaiset muodostavat noin 16 prosenttia Iranin kokonaisväestöstä ja ovat islamilaisen tasavallan suurin ja integroitunein vähemmistö, mutta he ovat kuitenkin kokeneet eriarvoisuutta. Arabit, joita on jopa 4 miljoonaa ihmistä, ovat myös joutuneet syrjäytymään vuosien varrella. Balochit, beludsin kieltä puhuvien heimojen ryhmä, muodostavat lähes 5 miljoonaa Iranin väestöstä. Pääosin sunnien ryhmä ulottuu naapurimaihin Pakistaniin ja Afganistaniin, mikä lisää mahdollisuutta, että separatistiset konfliktit leviävät rajojen yli.

Toinen etninen ryhmä ovat kurdit, jotka muodostavat noin 10 prosenttia Iranin väestöstä ja asuvat pääasiassa Irakin ja Türkiyen rajoilla. He kohtaavat syvään juurtunutta syrjintää, Amnesty raportoi. Kurdikapina Iranissa olisi myös suuri huolenaihe naapureille Irakille ja Türkiyelle, joissa molemmissa on suuria itsenäisyyttä tavoittelevia kurdivähemmistöjä. Jos Iranin hallitus kaatuu, "tukea etnisille separatistiryhmille olisi odotettavissa israelilaisilta ja ehkä Yhdysvalloilta", Parsi kommentoi ja varoitti tilanteesta, jossa valtion jäänteet pyyhitään pois taistelussa separatisteja vastaan.

Fatemeh Haghighatjoo, Nonviolent Initiative for Democracy -järjestön johtaja ja entinen Iranin lainsäätäjä, joka vastustaa nykyistä hallintoa, ilmaisi pelkonsa siitä, että Iran voisi laskeutua sisälliskonfliktiin, jos nykyinen sääntö kaatuu. "Haluan vapauttaa itseni tästä järjestelmästä. Olen oppositio", hän sanoi CNN:lle. "Suurin huoleni on... Näen merkkejä sisällissodasta."