Tanska aseistautuu: pitkän kantaman aseita Venäjän uhkaa vastaan!

Tanska aseistautuu: pitkän kantaman aseita Venäjän uhkaa vastaan!

Tanska on ilmoittanut merkittävästä askeleesta puolustuspolitiikkansa uudistamisessa. Tanskan hallitus aikoo ostaa pitkän kantaman tarkkuusaseita vahvistaakseen sekä Nato-allianssin pelotekykyä että kansallista turvallisuutta. Pääministeri Mette Frederiksen kuvaili tätä askelta "paradigman muutokseksi" Tanskan puolustuspolitiikassa. Yksityiskohdat asetyypeistä, aikataulusta ja kustannuksista ovat kuitenkin tällä hetkellä epäselviä. Puolustusministeri Troels Lund Poulsenin mukaan nämä asejärjestelmät voivat koostua ohjuksista tai droneista, jotka on suunniteltu neutraloimaan uhkia vihollisen alueella. Hankintaviranomainen arvioi markkinat ja valitsee asianmukaiset järjestelmät näiden suunnitelmien toteuttamiseksi.

Tämän poliittisen päätöksen seuraus on osa laajempaa uudelleenaseistusohjelmaa, joka alkoi Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan helmikuussa 2022. Euroopan nykyisen turvallisuustilanteen vuoksi Tanskan parlamentti on päättänyt lisätä puolustusmenoja rajusti. Tanskan salaiset palvelut eivät tällä hetkellä näe välitöntä riskiä hyökkäyksestä Tanskaa vastaan, mutta Venäjän katsotaan olevan todellinen uhka Natolle. Frederiksenin motto on "Osta, osta, osta!" käytetään sotilaallisen hyökkäyksen edistämiseen.

Kritiikkiä Venäjältä ja menojen lisäämistä

Venäjän reaktio ei odottanut kauaa. Venäjän Tanskan-suurlähettiläs Vladimir Barbin kuvaili suunnitelmia "pelkkä hulluudeksi" ja varoitti ydinvoiman uhasta. Näihin varoituksiin liittyen Frederiksen hylkäsi Venäjän lausunnot pelotteluyrityksenä ja toisti, että ne eivät joutuisi vaikuttamaan Tanskaan. Osana päivitystä suunnitellut hankinnat sisältävät myös eurooppalaisten valmistajien ilmatorjuntajärjestelmiä, joiden yhteisarvo on noin 7,8 miljardia euroa.

Tulevien puolustusmenojen osalta Tanska aikoo investoida lähes seitsemän miljardia euroa kiihdytysrahaston kautta vuosille 2025 ja 2026. Tämä johtaisi puolustusmenojen yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, korkeimmalle tasolle 50 vuoteen. Vuonna 2024 menoja on nostettu jo 2,4 prosenttiin, kun Tanska oli pysynyt useiden vuosien ajan alle Naton vaatiman kahden prosentin rajan.

Geopoliittinen tilanne

Tanskan hallitus perustelee tämän uudelleenaseistuspolitiikan nopeaa toteuttamista nykyisellä Venäjän uhkalla. Frederiksen varoittaa, että mahdollinen rauhansopimus Ukrainan konfliktissa Moskovan ehdoilla voi edelleen vaarantaa alueen turvallisuuden. Tanskan puolustusministeriö on myös varoittanut, että Venäjä voi rakentaa sotilaallisia joukkoja hyökätäkseen Nato-maihin kahden vuoden sisällä sodan mahdollisesta päättymisestä. SIPRI-instituutin johtaja Dan Smith korostaa diplomaattisen ratkaisun tarvetta ja puolustuksen monimutkaisuutta nopeutetusta asestrategiasta riippumatta. Vaikka suuria asejärjestelmiä ei useinkaan ole heti saatavilla, pienempiä aseita voitaisiin valmistaa nopeammin, mihin Tanska pyrkii puuttumaan turvallisuustilanteen kiireellisyyteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että näillä toimilla Tanska antaa selkeän vastauksen muuttuvaan geopoliittiseen maisemaan ja mukauttaa puolustusstrategiaansa varmistamaan sekä kansallisen että kansainvälisen turvallisuuden. Tanskan hallituksen päättäväinen asenne tulee varmasti vaikuttamaan Naton keskusteluihin yhteisistä turvallisuusstrategioista ja herättämään huomiota erityisesti Euroopassa.

Katso lisätietoja osoitteen artikkeleista kruunu, Peili ja päivittäisiä uutisia.