Parkring 4: Katsaus Grazin poliisin pimeään menneisyyteen

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Grazin poliisin roolia holokaustissa tarkastellaan uudelleen. Historioitsijat tarkastelevat osallistumistaan ​​natsihallitukseen ja seurauksia niille, joita se koskee. GrazMuseumissa sijaitseva näyttely tarjoaa lisänäkemyksiä.

Parkring 4: Katsaus Grazin poliisin pimeään menneisyyteen

Grazin sydämessä, suoraan osoitteessa Parkring 4, sijaitsee Steiermarkin osavaltion poliisiosasto, rakennus, jonka monet kansalaiset tietävät passihakemusten tai ajokorttien yhteyspisteenä. Mutta pinnan alla piilee traaginen tarina: natsien aikana tämä rakennus oli Gestapon, salaisen valtion poliisin, päämaja, joka vastasi hallinnon vastustajien seurannasta ja vainoamisesta.

Ludwig Boltzmannin sodanvaikutusten tutkimusinstituutin professori Barbara Stelzl-Marxin johtama historioitsijoiden ryhmä on työskennellyt intensiivisesti tämän synkän luvun parissa viimeisen kahden vuoden aikana. Poliisin rooli kansallissosialismin aikana on jäänyt suurelta osin huomiotta akateemisessa tutkimuksessa. Sisäministeri Gerhard Karnerin (ÖVP) tuen ansiosta, joka tarjosi pääsyn arkiston asiakirjoihin, tiimi pystyi saamaan uusia oivalluksia ja luomaan kattavan yli 800-sivuisen teoksen, joka valaisee toimeenpanovaltaa ja sen käyttäytymistä tänä kauheana aikana.

Poliisin synkkä historia

Teoksen keskeinen teema on kysymys poliisin roolista holokaustissa. Stelzl-Marx toteaa, että poliisi ei ollut vain pieni hammaspyörä natsihallinnon pyörissä, vaan sillä oli myös ratkaiseva rooli väkivallan ja joukkomurhien toteuttamisessa. Noin kolmannes poliiseista oli NSDAP:n, SA:n tai SS:n jäseniä. Sodan jälkeisen ajan alussa monet heistä luokiteltiin "syytetyiksi", mutta denatsifikaatio Itävallassa oli usein tehotonta käytännössä, joten monet poliisit pääsivät nopeasti palaamaan tehtäviin.

GrazMuseumissa keskiviikosta alkaen esillä oleva "Hitler's Executive" -näyttely käsittelee nimenomaan näitä aiheita. Kuraattori Martina Zerovnik tutkii ajanjaksoa 1938-1945 ja kysyy, miten poliisi teki rikoksia ja mitkä ovat tottelevaisuuden ja poliisin väkivallan rajat. Kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä myös tänään.

Henkilökohtaisia ​​tarinoita ja historiallista analyysiä

Tutkimus on tuonut esiin myös yksittäisiä kohtaloita. Merkittävä henkilö on Gustav Schwarzenegger, näyttelijä Arnold Schwarzeneggerin isä. Gustav toimi sodan aikana santarmina Grazin alueella ja osallistui erilaisiin sotilasoperaatioihin. Simon Wiesenthal -keskus sai tehtäväkseen tutkia hänen sotatoimiaan jo vuonna 1990. Tutkimusten mukaan hänen osallistumisestaan ​​sotarikoksiin ei kuitenkaan löytynyt konkreettisia todisteita, ja sodan jälkeen häntä pidettiin "syyttämättömänä".

Nämä historialliset arvioinnit eivät ole tärkeitä vain menneisyyden ymmärtämisen kannalta, vaan ne myös avaavat vuoropuhelua poliisin toiminnan rajoista ja virkamiesten vastuusta kriittisinä aikoina. Näyttelyssä ja tieteellisessä julkaisussa käsitellään kysymyksiä yksilön toimintavapaudesta ja moraalisista dilemoista, mikä herättää myös tarvittavia kriittisiä pohdiskeluja.