Menneisyyden todistajia: Näyttely natsien pakkoleiristä Kremsissä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kremsin kaupungintalon näyttely esittelee alueen natsien pakkoleirien historiaa ja niiden vaikutuksia tähän päivään. Tärkeä tutkimushanke edistää muistamista ja käsittelyä.

Die Ausstellung im Rathaus Krems beleuchtet die Geschichte der NS-Zwangslager im Bezirk und deren Auswirkungen bis heute. Ein bedeutendes Forschungsprojekt fördert das Erinnern und die Aufarbeitung.
Kremsin kaupungintalon näyttely esittelee alueen natsien pakkoleirien historiaa ja niiden vaikutuksia tähän päivään. Tärkeä tutkimushanke edistää muistamista ja käsittelyä.

Menneisyyden todistajia: Näyttely natsien pakkoleiristä Kremsissä

Kremsin kaupungintalon aulassa on parhaillaan esillä vaikuttava näyttely, joka käsittelee Kremsin kaupunginosan natsien pakkoleirien synkkää historiaa. Tämä tapahtuma on osa kattavaa tutkimusprojektia "Natsietninen yhteisö ja leirit. Historia - Transformaatio - Muisti". Näyttelyn yhteydessä julkaistiin uusi kirja, joka dokumentoi pakkoleirien elin- ja työolojen yksityiskohtaisen tutkimuksen tulokset ja tuo esiin tämän aikakauden tuskin näkyvät jäänteet.

Vuodesta 1939 vuoteen 1945 alueelle oli ominaista suuri määrä pakkoleirejä. Näillä leireillä sotavangit pakotettiin tekemään pakkotyötä äärimmäisissä olosuhteissa - olipa kyse sitten teollisuudesta, paikallisista kaupoista tai jopa kotitalouksista. Tämä pakkotyö johti usein kosketukseen paikallisen väestön kanssa, mikä johti pitkäaikaisten ystävyyssuhteiden kehittymiseen.

Historian tutkimus ja käsittely

Tutkimusprojektin aikana tunnistettiin 121 erilaista leiriä ja työpaikkaa, joista 38 pelkästään "Groß-Kremsissä". Tunnettu esimerkki on Stalag 17B sotavankileiri Krems-Gneixendorfissa, joka oli tunnettu keskimääräistä suuremmasta vangittumisestaan. Näiden leirien ja niiden historian tunnistaminen on tulosta intensiivisestä johtolankojen etsinnästä, jossa myös ns. kansalaistieteilijillä oli tärkeä rooli. Nämä vapaaehtoiset auttoivat aktiivisesti keräämään muistoja ja asiakirjoja, usein vastineeksi tuolloin kärsineiden perheiden jälkeläisten kanssa.

Hanke sai merkittävää tukea täydennyskoulutusyliopistolta, Kremsin kaupungilta ja Itävallan juutalaisen historian instituutilta. Projektin johtaja Martha Keil, tutkija Edith Blaschitz ja kuraattori Karin Böhm työskentelivät tiiviisti paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa luodakseen erilaisen kuvan natsien menneisyydestä Kremsin alueella. Kerätyt löydöt ja asiakirjat osoittavat tämän ajan syvän vaikutuksen nykypäivän yhteiskuntaan ja Kremsin alueen kärsineisiin perheisiin.

Kulturgemeinderätin Elisabeth Kreuzhuber bei der Ausstellungseröffnung.

Mukana oleva kirja "NS Camps and Forced Labor in the Krems District (1938-1945)", jonka ovat kirjoittaneet kansalaistutkijat Edith Blaschitz, Karin Böhm ja Carl Philipp Hoffmann, on nyt saatavilla kirjakaupoista. Tämä ei ole vain historiallinen uudelleenarviointi, vaan myös tärkeä panos muistokulttuuriin ja kiireellinen kehotus ottaa vastuuta tulevaisuudesta.

Kuvat: © Kremsin kaupunki