Israel muistaa holokaustin uhreja: taistelu Hamasia vastaan ​​jatkuu!

Israel muistaa holokaustin uhreja: taistelu Hamasia vastaan ​​jatkuu!

24. huhtikuuta 2025 Israel muistelee kuutta miljoonaa juutalaista holokaustin uhria maanlaajuisella sireenien äänellä. Sillä hetkellä julkinen elämä vaipui kahdeksi minuutiksi. Pääministeri Benjamin Netanyahu piti liikuttavan puheen Yad Vashemin muistomerkillä ja veti puheessaan yhtäläisyyksiä Hamasin ja natsien välillä. Hän kuvaili Hamasin taistelijoita "natseiksi kuten Hitler" ja toisti väsymättömän taistelun terroristiryhmää vastaan, kunnes kaikki panttivangit palautetaan ja järjestö puretaan. Julmat muistot natsien aikakaudesta, jolloin noin kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin vuosina 1933-1945, esiteltiin jälleen yleisölle.

Gazan ajankohtaiset tapahtumat jäivät kuitenkin muistotilaisuuden varjoon. Hamasin mukaan ainakin 44 ihmistä kuoli Israelin ilmaiskuissa samana päivänä, kun taas palestiinalainen uutistoimisto WAFA raportoi yhteensä 52 kuolonuhria varhaisesta aamusta lähtien. Israelin armeija sanoi hyökänneensä "terroristien" käyttämää komentokeskusta vastaan. Maaliskuun 2025 puolivälissä tapahtuneen ilmaiskujen ja uuden maahyökkäyksen jälkeen Gazan kaistalla tilanne on kärjistynyt. Yli 51 000 ihmistä on kuollut sen jälkeen, kun konflikti alkoi lokakuussa 2023, ja Israelissa elää edelleen lähes 120 000 holokaustista selvinnyt, mikä on 13 000 vähemmän kuin viime vuonna.

Holokaustin muiston monimutkaisuus

Saksalainen historioitsija Dirk Moses käsittelee tämän muistamisen haasteita kriittisessä tekstissään saksalaisesta holokaustin muistokäytännöstä. Viimeisen vuosikymmenen aikana keskustelu antisemitismistä on lisääntynyt, ei välikohtausten lisääntymisen vuoksi, vaan sen yhteydestä Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin. Mooses viittaa tähän muistokäytäntöön "saksalaisena katekismuksena", jota hallitsevat itsensä julistaneet "ylipapit", jotka pitävät holokaustia ainutlaatuisena ja korostavat eroa antisemitismin ja muiden rasismin muotojen välillä.

Monimutkainen keskustelu antisemitismistä ja siihen liittyvät Israelin kritiikkiä koskevat kysymykset ovat kiistanalaisia ​​monille Saksassa. Vaikka jotkut näkevät holokaustin muiston oikeutuksena Israelin juutalaisten palestiinalaisten syrjinnälle, toiset vaativat vivahteikkaampaa lähestymistapaa asiaan, kuten Mooses tekee. Historioitsija haluaa herättää erilaisen saksalaisen holokaustin muistin, joka ottaa huomioon myös palestiinalaisten oikeudet ja siihen liittyvät inhimilliset näkökohdat.

Tunnustus ja ihmisoikeudet

Mooses huomauttaa, että juutalaisten keskuudessa ei ole yhtenäisiä mielipiteitä Israelin politiikasta ja monet juutalaiset vastustavat palestiinalaisten syrjintää. Saksassa väitetään usein, että juutalaiset ja Israel ovat aina oikeassa, mikä johtaa ongelmalliseen kertomukseen. Kriittisesti suhtaudutaan myös Saksan hallituksen tukeen vuoden 2016 IHRA-asiakirjalle, jossa Israelin kritiikki luokitellaan antisemitistiseksi. Taiteen ja tieteen ilmaisunvapautta tukevat aloitteet, mukaan lukien Israelin boikotti, ovat elintärkeitä keskustelun pitämiseksi avoimena ja monipuolisena.

Mooseksen käsittelemät näkökohdat korostavat, että holokaustin muiston monimutkaisuus ja Israelin ja Palestiinan nykyinen ihmisoikeustilanne on tunnustettava ja kunnioitettava. Namibian kansanmurhan tunnustaminen ei saisi heikentää holokaustin ainutlaatuisuutta, vaan pikemminkin edistää keskustelua palestiinalaisten oikeuksista legitiiminä osana keskustelua. Tutkijoiden tulisi osallistua aktiivisesti tähän keskusteluun ymmärtääkseen paremmin konfliktin herättämiä kysymyksiä ja käsitelläkseen niitä.