FPÖ hyökkää uuden turvapaikkaluonnoksen kimppuun – hätäsuunnitelmat!

FPÖ hyökkää uuden turvapaikkaluonnoksen kimppuun – hätäsuunnitelmat!

Itävallan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan tämänhetkiseen kehitykseen kiinnitetään vahvasti huomiota, varsinkin kun FPÖ (Itävallan vapauspuolue) kritisoi liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten välistä 15a sopimusluonnosta. Tämä luonnos on ratkaisevan tärkeä EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttosopimuksen yhteydessä, joka on pantava täytäntöön kesäkuuhun 2026 mennessä. Pieni sanomalehti raportoi, että FPÖ:n osavaltioneuvoston jäsenet Hannes Amesbauer, Martin Antauer, Wolfgang Fürweger ja Thomas Dim kuvasivat luonnosta "uhkavaatimuksen rajanaapurina".

Luonnoksessa suunnitellaan merkittäviä muutoksia, mukaan lukien uusi väliintulooikeus, joka liittyy vuosien 2015 ja 2016 kokemuksiin. Tuolloin samanlaiset oikeudet johtivat konttikylien ja suurten kaupunginosien syntymiseen. Kriitikot pelkäävät, että tämä voi johtaa pakolaisten pakkomajoitukseen uudelleen yhteisön vastustuksen edessä.

Pelastussuunnitelmien kritiikki

Lisäksi FPÖ ilmaisee huolensa hätäsuunnitelmista, jotka edellyttävät liittovaltioita ylläpitämään siirtolaisten perushoitokapasiteettia. Nämä velvoitteet voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Luonnoksessa määrätään myös, että liittovaltion hoitolaitosten perustamisen ja sulkemisen valvonta kriisitilanteissa voi tapahtua ilman liittovaltioiden kuulemista. Sisäministeriö on kuitenkin korostanut, että yleismaailmallista puuttumisoikeutta ei ole enää ollut vuodesta 2018 lähtien, joten se ei sisälly nykyiseen luonnokseen.

Keskustelun keskeinen kohta on haavoittuvien ryhmien, kuten alaikäisten ja vakavasti sairaiden tarpeiden erityinen huomioiminen. Sisäministeriö on tehnyt selväksi, että haavoittuvuuteen puututaan yksittäisissä käyttäjätapauksissa.

EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttosopimus

Itse EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttosopimus, joka hyväksyttiin keväällä 2024, on toinen tärkeä näkökohta Itävallan politiikkaa koskevissa keskusteluissa. Siinä säädetään menettelyistä EU:n ulkorajoilla, jotka estävät turvapaikkaa vailla olevia siirtolaisia ​​jatkamasta matkaansa ja mahdollistavat paluun rajaleireiltä. Kriitikot väittävät, että sopimus johtaa Euroopan eristäytymiseen eikä takaa ihmisoikeuksien riittävää suojaa. Ludwig Boltzmann -instituutti korosti, että uusi solidaarisuusmekanismi jakaa vastuun turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta EU:n jäsenvaltioiden kesken, vaikka jotkut valtiot voivat ostaa tiensä tästä velvoitteesta.

Reaktiot sopimukseen ovat jakautuneet; Vaikka jotkin EU-maat, erityisesti Etelä-Euroopassa, vaativat oikeudenmukaisempaa jakeluavainta, Puolan kaltaiset maat luottavat tiukoihin eristystoimiin. Raportit takaiskuista, joissa pakolaisia ​​laittomasti syrjäytetään, kuvaavat kasvavaa ongelmaa Euroopan ulkorajoilla ja ovat selkeä EU:n lainsäädännön ja Geneven pakolaissopimuksen rikkominen. Europaimlehr.de.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Itävallan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehitys liittyy läheisesti uusiin eurooppalaisiin vaatimuksiin. FPÖ:n vaatimukset Itävallan vapauttamisesta maahanmuuttosopimuksesta sekä keskustelu Steiermarkin peruspalvelulaista kuvaavat poliitikkojen kohtaamia monimutkaisia ​​haasteita. Nämä keskustelut eivät ole tärkeitä vain Itävallassa, vaan ne kuvastavat myös yleiseurooppalaista keskustelua maahanmuutosta ja turvapaikka-asioista.