Hälyttävä radikalisoituminen: nuoret suunnittelevat hyökkäyksiä Telegramin kautta

Hälyttävä radikalisoituminen: nuoret suunnittelevat hyökkäyksiä Telegramin kautta

Kun perustuslain suojeluviraston vuoden 2024 raportti julkaistiin, Itävallan turvallisuustilanteesta syntyi hälyttävä kuva. Kosmon mukaan sisäministeri Gerhard Karner (ÖVP) pitää islamistisia ääriliikkeitä keskeisenä uhkana.

Raportin mukaan tilanne on pahentunut merkittävästi Hamasin hyökkäyksen jälkeen 7.10.2023. Viime vuonna islamististen ääriliikkeiden alueella dokumentoitiin yhteensä 215 tekoa, 68 kotietsintää ja 28 pidätystä, mikä johti terroritekojen 40 prosentin kasvuun. Äärioikeiston ääriliikkeet lisäsivät myös mainoksia 23 prosenttia. Tavallisimpia rikoksia ovat ruumiinvammat, omaisuusvahingot ja laiton aseiden hallussapito.

Radikalisoituminen digitaaliaikana

Nuorten digitaalinen radikalisoituminen on kasvava ongelma. Raportin mukaan verkossa mainostetun ääriliiketoiminnan määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2022. Erityisesti sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän alustoina alaikäisten manipulointiin ja radikalisoimiseen, kuten State of NRW vahvistaa.

Esimerkki tästä kehityksestä on 16-vuotias teini, joka perusti äärioikeistolaisen Telegram-ryhmän vuonna 2024 ja levitti antisemitististä ja muslimivastaista sisältöä. Tämä osoittaa, kuinka radikaalit ideologiat houkuttelevat yhä enemmän nuoria ja ankkuroivat digitaalisiin tiloihin. Äärioikeisto kohdistuu yhä enemmän nuoriin, vaikka kohtaus onkin nuorempi ja nykyaikaisempi.

Perustuslain suojeluviraston raportti osoittaa myös poliittisten rikosten huolestuttavan kasvun, joka nousi noin 11 000 tapaukseen vuonna 2024, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Koska 23 prosenttia näistä rikoksista tehtiin Internetissä, on selvää, että ääriliikkeet ovat saamassa jalansijaa digitaalisessa tilassa. Erityisesti 19 prosenttia poliittisista rikoksista kuului viharikosten kategoriaan, mikä on hälyttävä kehitys, joka korostaa toiminnan tarvetta.

Uhkat ja turvatoimenpiteet

Uhat Itävallassa ovat erilaisia. Ääri-islamilaisuuden ja äärioikeistolaisen käyttäytymisen kasvun lisäksi myös vasemmistoääriliiketoiminta on lisääntynyt 120 prosenttia keskittyen fyysisiin vammoihin ja omaisuusvahinkoihin. Äärimmäisen salafismin potentiaalin arvioidaan myös olevan noin 2 700 ihmistä, joista 600 on luokiteltu väkivaltaisiksi.

Turvallisuusvirastot kohtaavat haasteen vastata sekä fyysisiin että kyberpohjaisiin uhkiin. Ministeriöihin, yrityksiin ja eduskuntaan kohdistuvien uhkien lisääntyminen on jo johtanut kohdennettuihin suojatoimiin. Kriittisten infrastruktuurien operaattoreiden kanssa on käyty satoja neuvotteluja kyberhyökkäyksiä vastaan ​​suojautumiseksi. Perustuslainsuojavirasto toimii ennakkovaroitusjärjestelmänä ja tukee myös muita viranomaisia ​​turvallisuustilanteen vakauttamiseksi.

Monimutkaisen uhkatilanteen vuoksi digitalisaatiostrategia keskittyy ennaltaehkäisyyn. Aloitteet, kuten Nationwide Network for Extremismin Prevention and Deradikalisaatio (BNED) ja RE#work-aloite, on tarkoitettu keskittymään tietoisuuden lisäämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Turvallisuus on jatkuva prosessi, jonka tärkeyttä korostaa DSN:n pomo Omar Haijawi-Pirchner. Tavoitteena on oltava nuorten suojeleminen ääriryhmien ideologisilta hyökkäyksiltä ja vaihtoehtojen tarjoaminen.