Muistotapahtuma Kärntenissä: Natsihallinnon eutanasian uhrien muistaminen

Muistotapahtuma Kärntenissä: Natsihallinnon eutanasian uhrien muistaminen

26. lokakuuta 2025 pidettiin tunnepitoinen kansallissosialismin uhrien muistotapahtuma Annabichlin hautausmaalla Kärntenissä. Tämän vuotuisen tapahtuman järjestää Memorial Carinthia – Koroška -yhdistys, ja se osui tänä vuonna kansalliselle vapaapäivälle. Kuvernööri Peter Kaiser osallistui seppeleenlaskutilaisuuteen "Uhrit vapaan Itävallan puolesta" -muistomerkillä ja korosti puolueettomuuden tärkeää roolia aktiivisena ja vastuullisena tekijänä nykypäivän yhteiskunnassa.

Kaiser käsitteli myös demokratian haasteita ja kiireellistä tarvetta ottaa vastuuta väestön suojelusta. Osana tapahtumaa nostettiin esille yleinen teema "Eutanasia natsien aikakaudella". Vuosi 2025 on tärkeä vuosi Kärntenin muistokulttuurille: tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä, 70 vuotta valtiosopimuksen solmimisesta ja 30 vuotta EU-jäsenyydestä.

Keskity eutanasiaan ja sukupolvien väliseen hiljaisuuteen

Herwig Oberlerchner, Klagenfurtin klinikan psykiatrian ja psykosomaattisen osaston entinen johtaja, piti muistopuheen. Hän puhui sukupolvien välisestä hiljaisuudesta ja tarpeesta rikkoa tämä hiljaisuus. Kärntenissä on säilynyt noin 1 000 eutanasia-uhrien tiedostoa. 568–739 ihmistä karkotettiin Hartheimiin, missä heidät tapettiin; Lisäksi 500–700 uhria kuoli Klagenfurtin piirisairaalassa.

Ingeborg-Bachmann-Gymnasiumin apulaisrehtori Lucas Tschinkel esitteli rauhanohjelmansa ja korosti, kuinka tärkeä yksilöllinen panos rauhaan on. Memorial Carinthia - Koroška -järjestön puheenjohtaja Alexander Petritz vaati aktiivista kantaa fasismia, rasismia ja antisemitismiä vastaan ​​ja korosti Kärntenin sloveenien vastustusta natsihallintoa vastaan.

Edistää ja vahvistaa muistokulttuuria

"Uhrit vapaan Itävallan puolesta" -muistomerkki, joka rakennettiin 1960-luvulla ja suunniteltiin uudelleen vuonna 2015, kantaa 3 175 Kärntenin kansallissosialismin uhrin nimeä. Tapahtuman musiikillisesti tarjosivat Emil Krištof, Tomaž Nedoh ja Aleksander Ipavec, ja Mirjam Zwitter-Šlemic johti ohjelmaa.

Kansallissosialismin uhrien sosiaalinen muisti säilyy tärkeänä Kärntenin rajojen ulkopuolella. Esimerkki tästä on äskettäin suunniteltu Lüneburgin muistomerkki, jossa käsitellään ratkaisuja ihmisarvon riistoon. Kulttuuriministeri Weimer korosti, että ihmiselämää ei saa koskaan pitää "arvottomana" ja yleismaailmallista ihmisarvoa ei saa loukata. Tällaiset aloitteet osoittavat, kuinka tärkeää on säilyttää menneisyyden opetukset ja taistella aktiivisesti unohtamista vastaan.

Kärntenin muistotilaisuus on vaikuttava esimerkki siitä, kuinka muistotyö on ankkuroitunut yhteiskuntaan ja kuinka monet ihmiset kokoontuvat aktiivisesti ajamaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.