Schimanekia vastaan ​​tehdyt tutkimukset: Ammuksia ja natsien muistoesineitä löydetty!

Schimanekia vastaan ​​tehdyt tutkimukset: Ammuksia ja natsien muistoesineitä löydetty!

Langenloisissa metsänhoitajan majassa tehdyn kotietsinnnän jälkeen yleinen syyttäjä käynnisti tutkinnan. Etsinnän aikana löydettiin suuria määriä ammuksia ja natsien hartaustarvikkeita. Metsänhoitajan talon sanotaan toimineen "saksien separatistien" pakopaikkana. Tämä kehitys korostaa yhteyksiä tutkinnan ja kansallisneuvoston henkilöstön välillä.

Kyseinen henkilö on Schimanek, joka pyysi työsuhteensa päättämistä julkisen painostuksen vuoksi. Kansallisneuvoston puheenjohtaja Rosenkranz paljasti saaneensa tiedon tutkimuksesta jo helmikuussa. Hän kuitenkin puolusti, että työntekijöiden turvallisuusselvitystä ei vaadittu laissa. Rosenkranz korostaa, että hänen henkilöstöpäätöksensä perustuvat ammatilliseen pätevyyteen ja ominaisuuksiin ja että ulkopuoliset intressit nähdään yksityisenä asiana.

Poliittiset reaktiot

Vastaus näihin tapauksiin ei odota kauan. Vihreiden äärioikeiston tiedottaja Lukas Hammer kritisoi jyrkästi ja korosti, että työntekijöiden yhteyksiä äärioikeistoverkostoihin ei voida pitää vain yksityisenä asiana. Hammer kuvaili olettamusta, että perustuslainsuojeluvirasto toimisi välittömästi epäillyn perusteella, naiiviksi. Nämä lausunnot viittaavat kasvavaan huoleen äärioikeiston suuntauksista Itävallassa, erityisesti kun otetaan huomioon kansakunnan poliittisen maiseman historiallinen kehitys.

Sodan jälkeisenä aikana Itävaltaa pidettiin usein "ensimmäisenä vapaana maana", jonka väestö kärsi Hitlerin aikana. Ideologinen sopiminen kansallissosialismin kanssa jäi kuitenkin pitkäksi aikaa sivuun. Laittomat uusnatsijärjestöt perustettiin nopeasti, ja FPÖ otti näkyvän roolin kokoamalla taakseen entiset NSDAP- ja SS-jäsenet ja noudattamalla oikeistopopulistista kurssia.

Äärioikeistolaisuus vakavana ongelmana

Äärioikeisto on ollut vakava ongelma Itävallassa heti sodan jälkeisistä vuosista lähtien. Erilaisista denatsifikaatiotoimenpiteistä huolimatta äärioikeistolaiset suuntaukset olivat edelleen läsnä yliopistoissa. 1960- ja 2000-luvuilla tapahtui toistuvia hyökkäyksiä ja välikohtauksia, jotka viittaavat äärioikeiston radikalisoitumiseen. Myös FPÖ, joka on asettunut muiden puolueiden oikealle puolelle perustamisestaan ​​vuonna 1956 lähtien, liitetään toistuvasti äärioikeistolaiseen sisältöön.

Schimanekin tämänhetkiset tapahtumat ja niihin liittyvät tutkimukset voidaan siksi nähdä osana laajempaa, huolestuttavaa suuntausta Itävallan yhteiskunnassa ja politiikassa. Nämä kehityssuunnat korostavat, että äärioikeistolaisia ​​suuntauksia on torjuttava määrätietoisesti maan demokraattisten arvojen suojelemiseksi.