Tanska jättää hyvästit postille: digitaalinen viestintä ottaa vallan!

Tanska jättää hyvästit postille: digitaalinen viestintä ottaa vallan!

30.12.2025 alkaen Tanska on ensimmäinen maa maailmassa, joka lopettaa kokonaan kirjeiden jakelun ja keräämisen. PostNord perusteli päätöstä taloudellisella välttämättömyydellä, sillä Tanskassa kirjeiden määrä vähenee noin 30 prosenttia vuonna 2024. Uusi laki on myös poistanut postiyritysten yleisen palveluvelvoitteen, mikä tarkoittaa, että PostNordilla ei ole enää lakisääteistä velvollisuutta toimittaa kirjeitä. Vakiokirjeen hinta on jo noussut 4,50 euroon, mikä johtuu osittain postipalvelujen arvonlisäverovapautuksesta. Tämä muutos merkitsee syvällistä muutosta maan viestintäkulttuurissa, jossa lähes kaikki hallintotyöt voidaan jo suorittaa verkossa.

PostNordin toimitusjohtaja Kim Pedersen selitti, että perinteiset postimarkkinat eivät ole enää taloudellisesti kannattavia. Digitaalisten postilaatikoiden lisääntyvä käyttö virallisessa viestinnässä ja postiliikenteen väheneminen näyttävät olevan osa globaalia trendiä. Monissa maissa kirjeiden määrä on laskenut vuosia, ja pakettilähetyksestä on tulossa monille postiyrityksille uusi päätehtävä kukoistavan verkkokaupan myötä. Varsinkin Intian tai Brasilian kaltaisissa maissa posti on kuitenkin edelleen tärkeä viestintäkanava, koska täällä vallitsee nouseva keskiluokka ja riittämättömät digitaaliset rakenteet. Tanskan päätöstä seurataan kansainvälisesti, ja monet Euroopan maat kohtaavat samanlaisia ​​haasteita, jotka voivat johtaa samanlaisiin päätöksiin.

Digitalisaatio ja sen vaikutukset

Vuodesta 2026 alkaen perinteistä kirjeiden jakelua ei enää tapahdu Tanskassa. Kirjemäärän lasku viimeisen kymmenen vuoden aikana on yli 50 prosenttia. Tanskan viranomaiset kiinnittävät erityistä huomiota digitaaliseen transformaatioon, jolla on jo nyt suuri vaikutus ihmisten väliseen viestintään. Laskut ja virkaposti lähetetään yhä enemmän digitaalisesti, kun taas yksityinen viestintä tapahtuu messenger-palveluiden kautta.

Laskevien tuottojen ja korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi PostNord on joutunut keskittymään jatkossa pakettilogistiikkaan, verkkokaupparatkaisuihin ja pikakuljetukseen. On tärkeää korostaa, että monet tanskalaiset käyttävät jo nyt digitaalisia postilaatikoita viralliseen viestintään. Osana tätä muutosta henkilökohtaisten kirjeiden lähettämiseen tulee myös maksullisia vaihtoehtoja. Jotta eläkeläiset ja vähemmän digitaalista kokemusta omaavat ihmiset voisivat jatkossakin käyttää viestintää, olisi perustettava tukiohjelmia.

Tanskan muutokset voisivat toimia mallina muille maille niiden digitaalisesta infrastruktuurista riippuen. Kun digitalisaatio etenee postialalla, Postin kaltaisten esimerkkien katseleminen Suomessa on opettavaista. Siellä tehdään työtä optisen merkintunnistuksen (OCR) parantamiseksi palvelusektorin automaatioprosessien tehostamiseksi. Haasteena on myös pysyä kannattavana kirjemäärien laskusta huolimatta ja hallita kasvavaa pakettiliikennettä tehokkaasti. Tanskan ja Suomen kokemukset osoittavat, että postipalveluihin kohdistuu suuria paineita ja yhteiskunnan viestintäkäyttäytyminen on perusteellisten muutosten edessä.

Lisätietoja Tanskan kehityksestä löytyy osoitteesta vol.at, avronline.de ja postialan digitaaliseen muutokseen Maailman postiliitto.