Uusi toivon pilkahdus löydetty taistelussa T-solulymfoomia vastaan!

Uusi toivon pilkahdus löydetty taistelussa T-solulymfoomia vastaan!

Wien – Wienin lääketieteellisen yliopiston tutkimusryhmien ja kansainvälisten kumppanien tekemä uusi tutkimus on tuottanut uusia näkemyksiä epigeneettisten muutosten roolista anaplastisessa suursolulymfoomassa (ALCL). Tämä T-solulymfooman aggressiivinen muoto vaikuttaa usein lapsiin ja nuoriin aikuisiin, ja se tunnetaan huonosta ennusteestaan. Tulokset julkaistiin Leukemia-lehdessä, ja ne osoittavat, kuinka HDAC1-entsyymi toimii mahdollisena kasvaimen estäjänä.

Lymfoomat ovat joukko immuunijärjestelmän pahanlaatuisia sairauksia, jotka vaikuttavat pääasiassa lymfaattiseen järjestelmään. Erityyppisten lymfoomatyyppien joukossa ALCL:llä on erityisen aggressiivinen rooli. Erityisesti ALK-positiiviset ALCL-tapaukset, joissa ALK-geeni on fuusioitunut 60-80 prosentissa tapauksista, tarvitsevat kiireellisesti uusia terapeuttisia lähestymistapoja.

Epigeneettiset mekanismit ja niiden merkitys

Epigeneettiset muutokset, kuten DNA:n metylaatio ja kromatiinin rakennemuutokset, ovat olennaisia ​​tekijöitä, jotka vaikuttavat syövän kehittymiseen. Nykyiset tutkimukset osoittavat, että tällaiset poikkeavuudet, erityisesti DNA:n metylaation säätelijöissä ja histonimodifiointiaineissa, muokkaavat pahanlaatuisten lymfoomien patogeneesin lisäksi myös patofysiologiaa. Katsaus on paljastanut, että epigenomiset poikkeavuudet voivat suoraan monistaa pahanlaatuisia klooneja ja että hematologia on sairauden epigenetiikan tutkimuksen eturintamassa. [PubMed]

Erityisessä tutkimuksessa HDAC-inhibiittori entinostaattia testattiin hiirimallissa. Tulokset viittaavat siihen, että HDAC-toiminnan estäminen ei vain voi viivyttää lymfooman kehittymistä, vaan joissakin tapauksissa jopa estää sen. Tämä voisi avata uusia terapeuttisia mahdollisuuksia ALCL:n torjunnassa, erityisesti potilaille, jotka ovat vastustuskykyisiä aikaisemmille hoidoille.

ALK-positiivisen ALCL:n mekanismit

ALK-geeni on voimakas kuljettaja-onkogeeni, jonka uudelleenjärjestynyt muoto, NPM::ALK-fuusioproteiini, on läsnä useimmissa ALK-positiivisen ALCL-tapauksissa. Tämä geenifuusio ei vaikuta vain DNA:n korjausmekanismeihin, vaan se vaikuttaa myös solujen aineenvaihduntaan ja immuunivasteeseen. NPM::ALK säätelee erilaisia ​​signalointireittejä ja organisoi siten kasvainsolujen eloonjäämistä sekä edistämällä solujen lisääntymistä että estämällä apoptoosia. Se myös indusoi epigeneettisiä deregulaatioita, jotka hiljentävät kasvainta suppressoivat geenit ja myötävaikuttavat siten kasvaimen kehittymiseen. [NCBI]

HDAC1:n geneettinen hiljentäminen T-soluissa kiihdytti kasvaimen kehittymistä hiirimalleissa, mikä osoittaa tämän entsyymin suojaavan roolin. Geneettisen materiaalin muuttunut pakkaus ja muuttunut geeniaktiivisuus T-soluissa vahvistavat signalointireittejä, jotka edistävät lymfooman kehittymistä. Nämä havainnot ovat ratkaisevia tulevaisuuden terapeuttisen suunnan kannalta ALCL:n hallinnassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksen tulokset osoittavat, että epigeneettiset hoidot ovat lupaavia DNMT:n ja histonimuuntajien poikkeavuuksien suuren esiintymistiheyden vuoksi. Kasvava kiinnostus kohdennettua epigenomista hoitoa kohtaan voi käynnistää uuden aikakauden pahanlaatuisen lymfooman hoidossa, etenkin kun tutkijat jatkavat perus- ja kliinisen tutkimuksen välisten kuilujen kuromista. [OTS]