Vorarlberg ja Sveitsi: Unohdettu kansanäänestys herää!

Vorarlberg ja Sveitsi: Unohdettu kansanäänestys herää!

Vuodesta 1919 alkanut keskustelu Vorarlbergin mahdollisesta liittymisestä Sveitsiin on tällä hetkellä käymässä jälleen räjähdysmäisemmäksi. Vorarlbergin väestö äänesti 11. toukokuuta 1919 kansanäänestyksessä siitä, pitäisikö osavaltion hallituksen aloittaa liittymisneuvottelut Sveitsin kanssa. Äänestäjät hyväksyivät nämä neuvottelut ylivoimaisella 81,2 prosentin enemmistöllä ja äänestysprosentti oli 81. Keskustelu on saanut uutta vauhtia sosiaalisessa mediassa, erityisesti Redditin kaltaisilla alustoilla, joissa spekuloidaan historiallisia tapahtumia ja mahdollisia vaihtoehtoisia skenaarioita. Vol.at kertoo, että ensimmäisen maailmansodan jälkeistä poliittista tilannetta leimasivat Itävalta-Unkarin romahdus ja merkittävät taloudelliset vaikeudet Vorarlbergissä.

Eri raporttien mukaan Sveitsiin liittymisen kannatus oli vahvaa väestön keskuudessa. Laajasta tuesta huolimatta tärkeät sosiaaliset ryhmät, mukaan lukien teollisuuden edustajat, rautatietyöntekijät ja papisto, vastustivat voimakkaasti. Termin "Canton Left" loi Anton Zumtobel, ja sen oli tarkoitus viitata ironisesti Vorarlbergin tavoitteisiin. Sveitsi itse ilmoitti aluksi halukkuudestaan ​​keskustella, mutta pysyi ratkaisevassa vaiheessa neutraalina.

Taustaa ja kansanäänestyksen tulokset

Kansanäänestys järjestettiin Saksan Itävallan epäselvän poliittisen tulevaisuuden taustalla. Vorarlberg kärsi vakavasti sodanjälkeisestä taloudesta, mikä lisäsi halua liittyä naapuri Sveitsiin. Raporttien mukaan Vorarlbergissä asuivat pääasiassa tavalliset kansalaiset, jotka halusivat liittämistä, kun taas suurin osa eliiteistä äänesti pysyäkseen Saksan ja Itävallan alueella. Äänestyspäivänä osallistui 57 655 äänestäjää (81 %), joista 46 825 (81 %) äänesti liittymisneuvottelujen puolesta. Hanke sai tukea lähes kaikilla paikkakunnilla, paitsi Bludenzin, Hittisaun ja Bolgenachin kunnissa. Wikipedia huomauttaa, että vorarlbergiläisten näkökulmasta äänestys oli tilaisuus löytää ääni epävarmalla sodanjälkeisellä kaudella.

Siitä huolimatta Sveitsin ulkoministeri vastaanotti jäsenyyshakemuksen vasta Bernissä maaliskuussa 1919. Itävallan liittokansleri Karl Renner vastusti ajatusta liittämisestä ja kansainväliset reaktiot olivat ylivoimaisesti kielteisiä. "Neljän neuvosto" - joka koostuu USA:sta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta ja Italiasta - ilmoitti 17. joulukuuta 1919, ettei se tue Vorarlbergin irtautumista Itävallasta. Tämä päätös esti Vorarlbergia toteuttamasta itsenäistymistarveansa.

Seuraukset Vorarlbergille

Äänestyksen jälkeen Vorarlbergista tuli osa Itävallan tasavaltaa Saint-Germainin sopimuksella vuonna 1919. Vuonna 1920 se perustettiin perustuslaillisesti liittovaltioksi. Otto Ender, Vorarlbergin kuvernööri, kampanjoi voimakkaasti Sveitsin liittymisen puolesta, ja hänestä tuli myöhemmin Itävallan liittokansleri. Sveitsiin liittymisen tavoitteet kuitenkin vähenivät Itävallan tasavallan vakiintuessa. Secessioliikkeen viimeinen jäännös muuttui merkityksettömäksi seuraavina vuosina.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 1919 historiallinen kansanäänestys ei ainoastaan ​​muovannut Vorarlbergin identiteettiä, vaan sitä pidetään myös tärkeänä esimerkkinä sodanjälkeisen ajan monimutkaisista poliittisista olosuhteista. Itävallan foorumi selittää myös, että taloudelliset vaikeudet ja syrjäytyminen Wienistä ruokkivat yhteyden tavoittelua Sveitsiin, mutta tämä vastarinta esti lopulta molemmat hankkeet. Keskustelu näistä tapahtumista ja niiden vaikutuksista on ajankohtaista ja herättää edelleen keskustelua.