Kutsu dialogiin: Ekumeeninen lounas NÖ Landhausissa

Kutsu dialogiin: Ekumeeninen lounas NÖ Landhausissa

19.11.2025 Ala-Itävallan Landhausissa pidettiin perinteinen ekumeeninen lounas, johon kuvernööri Johanna Mikl-Leitner kutsui. Vieraiden joukossa olivat Wienin uusi arkkipiispa Josef Grünwidl, St. Pöltenin hiippakunnan piispa Alois Schwarz ja protestanttinen superintendentti Michael Simmer sekä lukuisia Ala-Itävallan luostarien apotteja. Tässä kokouksessa käsiteltiin kirkon ja politiikan rinnakkaiseloa sekä uskon ja perinteen tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa.

Mikl-Leitner muistutti kolmea tärkeää vuosipäivää, joita juhlitaan vuonna 2025: 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä, 70 vuotta valtiosopimuksen allekirjoittamisesta ja Itävallan 30 vuotta EU-jäsenyydestä. Hän korosti rauhan, vapauden ja vaurauden olennaista merkitystä, edellisten sukupolvien kehittämiä arvoja. Osana juhlavuotta Ala-Itävalta pyrki ankkuroimaan tämän menneisyyden ihmisten tietoisuuteen ja luomaan pohjan positiivisen tulevaisuuden muovaamiselle.

Kirkon ja yhteiskunnan rooli

Osavaltion kuvernööri korosti politiikan ja kirkon yhteistyötä kolmella keskeisellä alueella. Ensinnäkin kyse on kristillisten juurien säilyttämisestä osana eurooppalaista identiteettiä. Toiseksi perheen vahvistaminen yhteiskunnan ytimenä on keskeistä. Kolmanneksi hän viittasi yhteiseen vastuuseen historiallisesta ja kulttuuriperinnöstä, erityisesti luostarien ja luostarien säilyttämisestä. Esimerkkejä onnistuneista suojeluprojekteista ovat Melkin, Zwettlin, Lilienfeldin ja Klosterneuburgin luostarit.

Josef Grünwidl kutsui ekumeenista lounasta arvostuksen merkiksi ja toisti halukkuutensa tehdä yhteistyötä ihmisten parhaaksi. Michael Simmer korosti toivoa, että kristillinen sanoma voi välittää kriisiaikoina, ja näki tapahtuman tärkeänä merkkinä uskontojen välisestä dialogista.

Kristilliset juuret eurooppalaisessa kulttuurissa

Tämä keskustelu uskon ja yhteisön merkityksestä ei käy vain Ala-Itävallassa. Eurooppalaista identiteettiä muovaa vuosisatoja jatkunut ajattelun, tunteen ja uskon kehitys. Kuten Päivittäinen posti selittää, kristinusko on antanut ratkaisevan panoksen yhteisten arvojen rakentamiseen Euroopassa. Pyhät rakennukset ja kirjalliset teokset todistavat tästä perinnöstä ja ovat nykyään todisteita kulttuurisesta identiteetistä.
Ensimmäiset kirkkorakennukset rakennettiin poliittisen epävarmuuden aikaan. Ne edustivat paikallisten rakennusperinteiden ja uskonnollisten symbolien synteesiä, ja luostarit ja katedraalit kehittyivät keskiajalla älyllisen ja taiteellisen luovuuden keskuksiksi.

Nyky-yhteiskuntamme haasteet edellyttävät kristillisten arvojen uudelleentulkintaa. Innovatiiviset hankkeet Euroopassa yhdistävät henkisyyden yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin ja korostavat hyväntekeväisyyttä, ihmisyyttä ja yhteistä hyvää. Historialliset juuret ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kulttuurimaisemalle, ja ne tarjoavat foorumin keskusteluille olennaisista aiheista, jotka usein heijastavat kulttuuri-identiteettiä ja nykyistä sosiaalista kontekstia.

Benedictus XVI:n ääni

Tärkeä ääni Euroopasta ja sen arvoista käytävässä keskustelussa oli Joseph Ratzinger, joka tunnetaan nimellä paavi Benedictus XVI. Teologiassaan hän korosti, että Euroopan on tultava esiin poliittisen todellisuuden ja moraalisen identiteetin synteesinä. Hän varoitti relativismin vaaroista ja vaati paluuta ihmisarvoon ja perheen tärkeyteen. Benedictus XVI näki tarpeen tunnistaa ja säilyttää kristilliset juuret voidakseen olla olemassa arvoyhteisönä modernissa Euroopassa.

Nykyiset keskustelut perinteiden ja innovaatioiden integroimisesta eurooppalaiseen kulttuurimaisemaan eivät siksi ole pelkästään akateemista mielenkiintoa, vaan niillä on myös suora vaikutus poliittisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin, jotka muokkaavat elämää Euroopassa.