Mielenosoitukset Belgradissa: Muistetaan Novi Sadin kattoonnettomuuden uhreja!

Mielenosoitukset Belgradissa: Muistetaan Novi Sadin kattoonnettomuuden uhreja!

Belgradissa 1. marraskuuta 2024, Novi Sadin päärautatieaseman traagisen katon romahtamisen vuosipäivänä, tuhannet ihmiset osoittivat mieltään muistoksi 16 uhria, jotka menettivät henkensä tässä onnettomuudessa. Mielenosoituksia ei leimannut vain suru, vaan myös kasvava poliittinen tyytymättömyys presidentti Aleksandar Vučićin hallitukseen. Sen jälkeen, kun rautatieaseman romahtaminen johti vuosikymmeniin suurimpiin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin, mielenosoitukset jatkuvat noin vuotta myöhemmin. Ihmiset syyttävät katastrofista hallituksen sisäistä korruptiota, jota pahensi kunnostustöiden myöntäminen valtion sidoksissa oleville yrityksille ilman avointa tarjouskilpailua.

Serbian pääkaupunkiin kokoontuivat keskiviikkona sekä hallituksen kannattajat että hallitusta kritisoivat mielenosoittajat. Hallitsevan SNS:n kannattajat kuljetettiin Belgradiin tilausbusseilla, kun taas hallituksen vastaiset mielenosoittajat, joita johti Dijana Hrka, yhden uhrin äiti, muodostivat arviolta 3 000 ihmisen joukon. Mielenosoituksen aikana nälkälakkoon ryhtynyt Dijana Hrka vaatii vastuuvelvollisuutta poikansa kuolemasta ja onnettomuuden tutkintaa, jonka syyt ovat edelleen epäselviä.

Mellakat ja protestiliikkeet

Onnettomuuden jälkeen Serbiassa on järjestetty säännöllisesti mielenosoituksia. Ihmiset eri ikäryhmistä, mukaan lukien koululaiset ja yliopisto-opiskelijat, ovat kokoontuneet taistelemaan epäkohtia ja autoritaarisia rakenteita vastaan. Poliittiset analyytikot korostavat, että tyytymättömyyttä ruokkii paitsi tapaus, myös yleisesti nouseva inflaatio, energiakriisi ja kansalaisten odotettu tulevaisuuden puute. Nämä tekijät lisäävät uusien vaalien vaatimuksia, vaikka hallitus on ollut haluton ryhtymään toimiin tähän suuntaan.

Mielenosoitus 1. marraskuuta on keskeinen kohta korruption vastaisessa taistelussa. Klo 11.52, romahduksen aikaan, monet ihmiset eri puolilla Serbiaa pitivät 16 minuutin taukoa muistellakseen uhreja. Tämän muistokauden aikana kävi selväksi, että protestiliike oli voimakkaasti suunnattu hallituksen tiukkaa politiikkaa vastaan, jota EU piti itsevaltaisena. Paineen alaisena presidentti Vučić on tunnustanut tämän haasteeksi hallitukselleen ja yrittää vastata mielenosoittaviin ääniin sortotoimilla.

Mielenosoituksessa pystytettiin väliaikaisia ​​aidat hallituksen kannattajien kokoontumisten ympärille turvallisuuden vuoksi, kun taas voimakas poliisin läsnäolo piti yllä järjestystä. Tämä pelottelu saa monet kyseenalaistamaan, kuinka paljon vapautta on jäljellä maassa, jossa oikeuslaitoksen katsotaan olevan riippumaton.

Myös mielenosoituksiin liittynyt kosovolainen Žarko Milovanović ei jättänyt epäilystäkään siitä, että myös etnisten ryhmien välillä on solidaarisuutta. Hän ilmaisi tukensa presidentti Vučićille aikana, jolloin Serbia ei ole koskaan tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Tämä osoittaa, että mielenosoitukset eivät ole keskittyneet vain tiettyyn katastrofiin, vaan myös maan laajempiin poliittisiin ja eettisiin kysymyksiin.