Sorapankkiheinäsirkka Itä-Tirolissa: uhkaa sukupuuttoon!
Kriittisesti uhanalaiseksi luokiteltu sorarantaheinäsirkka on kadonnut Itä-Tirolissa. Suojatoimenpiteitä tarvitaan kiireesti.

Sorapankkiheinäsirkka Itä-Tirolissa: uhkaa sukupuuttoon!
Sorapuuheinäsirkan (Chorthippus pullus) nykyinen tilanne Itä-Tirolissa on huolestuttava. Villiä jokiasiantuntijaa pidetään "erittäin uhanalaisena", ja sitä esiintyy vain satunnaisesti Itävallassa. Raportit osoitteesta Dolomiittikaupunki osoittavat, että laji mieluummin elää ajoittain tulvivissa sorarannoissa, joissa on tiheää kasvillisuutta. Alueen historialliset todisteet ovat peräisin Isel-, Drau-, Schwarzach- ja Frauenbach-joista, mutta kaikki löydöt ovat yli vuosikymmenen takaa.
Kolmen vuoden intensiivisen tutkimuksen jälkeen sorarantaheinäsirkkaa ei enää löydetty Iselistä ja sen suvantoalueista. Laji on luokiteltu puuttuvaksi kaikista Itä-Tirolin joista. Epätyypillinen jäännösesiintymä vesistön ulkopuolelta löydettiin, mutta vain kaksi yksilöä on olemassa. Tämä pelottava uutinen korostaa kohdistettujen suojelutoimien ja sopivien elinympäristöjen säilyttämisen kiireellisyyttä.
Elinympäristö ja uhat
Sorapuuheinäsirkan leviämistä on rajoitettu voimakkaasti. Tämän heinäsirkkojen (Acrididae) heimoon kuuluvan lyhyen aistivan hyönteisen biologisiin ominaisuuksiin kuuluu ruumiinpituus 12–22 mm. Urokset ovat yleensä tummempia, kun taas naarailla on harmaanruskeampi tai harvoin kellertävä pinta. Silmiinpistävää piirrettä ovat kaksi tummaa täplää takajaloissa ja kirkkaan verenpunaiset takasäärit. äänekäs Wikipedia Eläimet ovat aktiivisia heinäkuusta lokakuuhun ja urospuoliset eläimet tuottavat tyypillisiä surinaa.
Suurin uhka sorapuuheinäsirkkapopulaatiolle on sen elinympäristöjen tuhoutuminen. Saksassa laji on luokiteltu sukupuuttoon uhanalaiseksi (luokka 1) uhanalaisten lajien punaiselle listalle, mikä korostaa asian vakavuutta. Ekologian sivu korostaa, että oikeudellisesta suojelusta riippumatta kaikki punaisella listalla olevat lajit ansaitsevat erityissuojelun.
Suojelutoimenpiteet ja näkymät
Iseliin vaikuttavat voimakkaasti rakenteelliset toimenpiteet, jotka rajoittavat luonnollisten sorapankkien muodostumista. Vuosittainen ruoppaus vaikuttaa jäljellä oleviin jäännösesiintymiin. Tästä vakavasta tilanteesta huolimatta Natura 2000 -alueella "Itä-Tirolin jäätikköjoet Isel, Schwarzach ja Kalserbach" on tapahtunut myönteistä kehitystä, joka saattaa tuoda uutta toivoa sorarantaheinäsirkolle.
Kohdennettujen suojelutoimenpiteiden avulla jäljellä olevat elinympäristöt voitaisiin turvata ja väestö kunnostaa. Jos välittömiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä, sorapuuheinäsirkka voi kadota alueelta lopullisesti.