Sekalaisia ​​reaktioita: Koulujen huivikielto herättää kohua!

Sekalaisia ​​reaktioita: Koulujen huivikielto herättää kohua!

Itävallassa keskustelut suunnitellusta päähuivien kieltämisestä kouluissa ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Vastaavan lakiesityksen tarkasteluaika päättyy ensi torstaina, mutta reaktiot ovat jo kiistanalaisia. Oppivelvollisen opettajien ammattiliitto suhtautui luonnokseen periaatteessa myönteisesti tietyistä yksityiskohtaisista kritiikistä huolimatta, kun taas muut instituutiot, kuten evankelinen kirkko ja erilaiset aloitteet syrjimättömän koulutusjärjestelmän puolesta, esittivät terävää kritiikkiä. Dolomitenstadtin mukaan kriitikot pelkäävät, että laki saattaa syrjiä muslimiopiskelijoita ja erityisesti heidän perheitään.

Liitto korostaa, että koulujen tulee toimia oppilaitoksina, ei valvontaeliminä. Jos kieltoa rikotaan, koulun johtoa tulee rohkaista keskustelemaan huoltajien ja asianosaisten oppilaiden kanssa. Tasa-arvoasianajaja puolestaan ​​näkee laissa huomattavaa potentiaalia syrjinnälle ja huomauttaa, että myös uskonnollisesti vastuulliset, alle 16- tai 17-vuotiaat nuoret voivat kärsiä. Lisäksi vanhempien olisi valvottava kieltoa kotona.

Symbolisen politiikan kritiikki

Huolet ulottuvat paljon koulujen ulkopuolelle. GAW:n johtaja varoittaa, että tällainen kielto voi johtaa lisääntyneeseen rasistiseen häirintään kärsiville tyttöille ja heidän perheilleen. Se, että laki keskittyy yhteen uskonnolliseen symboliin, katsotaan mahdollisesti perustuslain vastaiseksi. Järkyttävässä tilastossa 90 % raportoiduista uskonnollisen syrjinnän tapauksista liittyy islamin jäseniin, ja 80 % heistä on naisia. Muslimien vastainen rasismi on Itävallassa laajalle levinnyt; 71 % kyselyyn vastanneista sanoi, että heillä on ollut rasistisia kokemuksia.

Aloite syrjimättömästä koulutusjärjestelmästä ja evankelinen kirkko arvostelevat hanketta symbolisena muslimeja vastustavana politiikkana. Aloitteen puheenjohtaja vaatii syrjinnän kieltämistä syrjintävaatimuksen sijaan. Myös vapaakirkot ilmaisevat huolensa ja näkevät yksipuolista syrjintää.

Syrjintä työelämässä

Samaan aikaan kun huivikiellosta keskustellaan kouluissa, vastaavasta aiheesta keskustellaan Saksan työympäristössä. Liittovaltion syrjinnän vastainen virasto raportoi tapauksesta, jossa musliminainen Dilara T. hylättiin ilmailun turva-avustajan paikasta Hampurin lentokentällä päähuivin takia. Työtuomioistuin katsoi ensimmäisessä oikeusasteessa tämän hylkäämisen lainvastaiseksi ja määräsi Dilara T.:lle 3 500 euron vahingonkorvauksen. Hänen tapauksensa osoittaa, että uskoon perustuva syrjintä on kaikkialla myös työelämässä, etenkin huivia käyttävien naisten kohdalla. Tämä on linjassa yleisen tasa-arvolain (AGG) kanssa, joka kieltää uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän työelämässä.

Saksassa valtiolla on velvollisuus toimia neutraalisti, kun taas yksityiset yritykset ovat jossain määrin vähemmän tiukkojen säännösten alaisia. Se, missä uskonnollisten symbolien kielto julkisissa palveluissa on sallittua, on päätettävä tapauskohtaisesti. Tätä tukevat useat tuomioistuinten päätökset, jotka osoittavat, että yleisen kiellon täytäntöönpano ei ole helppoa ilman tarvittavaa oikeusperustaa. Kasselin hallinto-oikeus on päättänyt, että muslimiharjoittelija ei saa käyttää huivia tietyissä virkatehtävissä, kun taas muissa tapauksissa, kuten asianajajaharjoittelijan tapauksessa, kieltoa ei pidetty hyväksyttävänä.

Keskustelu uskonnollisten symbolien kautta tapahtuvasta syrjinnästä, niin koulutuksessa kuin työpaikallakin, tuo esiin monimutkaisen kysymyksen, jolla on sekä oikeudellinen että sosiaalinen ulottuvuus. Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy sekä Itävallassa että Saksassa.