FPÖ: Vihreät ovat vastuussa turvattomuudesta, eivät laillisista aseista!

FPÖ: Vihreät ovat vastuussa turvattomuudesta, eivät laillisista aseista!

Kansallisneuvostossa käsiteltiin 10.7.2025 vihreiden kiireellistä esitystä yleisestä asekiellosta. Tohtori Susanne Fürst, FPÖ:n seuran varapuheenjohtaja, kritisoi vihreiden vaatimuksia. Hän syytti heitä yksittäisen tapauksen erottamisesta ryhtyäkseen toimiin laillisia aseiden omistajia vastaan. Hänen mielestään syy maan lisääntyvään turvattomuuteen ei löydy laillisista aseista, vaan laittomasta muuttoliikkeestä, joka on lisääntynyt vuodesta 2015. Fürstin mukaan rikollisuuden lisääntyminen Itävallassa ei ole lailliset, vaan laittomat aseet.

Fürst varoitti myös Ukrainalle ostettavien aseiden mahdollisista seurauksista, koska ne voivat päätyä mustille markkinoille. Hän viittasi kansainväliseen kokemukseen, joka osoittaa, että tiukka aselainsäädäntö ei välttämättä vähennä väkivaltarikollisuutta. Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa on tiukat määräykset, rikollisuus on edelleen korkea, mikä osoittaa vetovoimaa rikollisryhmiin. Fürst veti rinnastuksia Saksan SPD:n reaktioon RAF:iin, mikä johti myös aselakien tiukentamiseen, vaikka ongelma kohdistui usein vääriin tekijöihin.

Aseen omistus Itävallassa

Keskustelu Itävallan aselaeista on muuttunut kiireellisemmäksi Grazin ammuskelun vuoksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiukempi aselaki vähentää yleensä väkivaltarikoksia. Itävallassa on suhteellisen löysä aselaki verrattuna muihin EU-maihin, ja arviolta 2,5 miljoonaa asetta on liikkeellä, mikä on noin 30 asetta 100 asukasta kohti.

Sisäministeriön viralliset tiedot vahvistavat, että vuonna 2025 laillisesti rekisteröityjä aseita jaetaan yhteensä 1 518 873 kappaletta 374 141 henkilön kesken. Siitä huolimatta Itävallassa vuonna 2022 tapahtui noin 305 ampuma-aseiden käyttöön liittyvää väkivaltarikosta, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjattiin 170 ampuma-aseiden murhaa. Kolmannes murha-aseista oli laillisia ja kaksi kolmasosaa laittomia.

Suunniteltu lakimuutos

Viimeaikainen kehitys on johtanut tiukempien asevalvontatoimenpiteiden ilmoittamiseen. Suunnitelmat sisältävät:

• Waffenverbot bei psychologischen Auffälligkeiten
• Überarbeitung des waffenpsychologischen Gutachtens
• Anhebung des Mindestalters für den Waffenerwerb auf 25 Jahre
• Verlängerung der „Abkühlphase“ von drei Tagen auf vier Wochen
• Befristung der Waffenbesitzkarte auf acht Jahre

Näistä toimenpiteistä keskustellaan nykyisen kriittisiksi arvioidun turvallisuustilanteen paineissa. Myös Saksassa aselakeja on tiukennettu viime vuosina, erityisesti väkivaltaisten tekojen, kuten Hanaun terrori-iskun, jälkeen. Siellä viranomaisten tulee pyytää hakijalta esimerkiksi poliisin selvitystodistus ja mielisairaustodistus. Itävallassa ei ole vastaavia säännöksiä, kuten "pieniaselupa".

Sekä Itävallassa että Saksassa tehdyt aloitteet osoittavat jatkuvaa pyrkimystä parantaa turvallisuustilannetta ja tarvetta tarkastella eriytettyä aseiden omistamista rikollisuuden ja henkilökohtaisten turvallisuustarpeiden yhteydessä.