Menneisyyden aarteita: Unterumbachin monitoimitalosta tulee museo!

Unterumbachin monitoimitalo muutettiin viikonlopun ajaksi museoksi, joka houkutteli paljon vierailijoita. Paikallishistorioitsija Christa Liebert ja professori Ernst-Michael Hackbarth järjestivät näyttelyn "Esihistorian jälkiä Pfaffenhofen an der Glonnissa". Tämä tapahtuma oli Liebertille erityisen merkityksellinen, koska hän juhli avajaispäivänä 80-vuotissyntymäpäiväänsä ja kiersi näyttelyssä henkilökohtaisesti.

Näytteilleasettavia löytöjä on kerätty vuosien aikana auttajien tuella. Liebert oli etsinyt pelloilta arvokkaita esineitä maanviljelijöiden luvalla. Näyttelyn kohokohtia olivat noin 16,5 miljoonaa vuotta sitten eläneen esihistoriallisen norsun poskipää sekä Miesbergin akvamaniili, joka toimi papiston ja ritarien käsienpesuastiana. Muita näyttelyesineitä olivat kanuunankuulat, kelttiläiset kolikot, käsinsorvausmyllyt myöhäisestä kivikaudesta, uunilaatat ja kivikirveet. Näyttely kattoi esineitä kivikaudelta nykyaikaan, mutta ei huomioinut roomalaista aikaa.

Arkeologiset löydöt Pfaffenhofenista

Samaan aikaan Pfaffenhofenin entisen Café Herb -kahvilan alueella tehtyjen arkeologisten kaivausten tulokset esiteltiin. Kaivauspäällikkö Bernd Kriens louhintayhtiö ADA:sta kertoi paikalliselle ja kulttuuriyhteisölle tärkeistä löydöistä. Löydettiin muun muassa pylvään reikiä, jotka kertovat vuoden 1388 tulipalosta, sekä keitto- ja savustuskuoppa, jossa oli tulen jälkiä ja luujäänteitä. Muita löytöjä olivat kaksi kolikkoa, ratsastajan kannusta, nuolenkärki ja lasikupin sirpaleita sekä 1300-luvulta peräisin olevia liesilaattoja.

Löydöt osoittavat, että alueen asukkaiden on täytynyt olla varakkaita, sillä paikalla oli muun muassa hopearahoja ja lasia. Vanhin löydetty kolikko on Swabian Heller, Augsburgista tai Ulmista peräisin oleva kopio 1400-luvulta. Koska Pfaffenhofen ei saanut lyödä omia kolikoitaan ennen kuin se sai kaupungin peruskirjan, käytettiin švaabilaisia ​​hellereitä. Toinen löydetty kolikko on myöhäiskeskiajalta, 1400- ja 1500-luvuilta. Nuolenpää voidaan jäljittää myös mahdolliseen sotilaalliseen käyttöön vuoden 1388 tulipalon yhteydessä. Lisätodisteet osoittavat, että taloja ei ole rakennettu uudelleen 20-50 vuoden aikana tulipalon jälkeen.

Kiinteistössä oli useita rakennusvaiheita: ensin rakennettiin puurakennukset, sitten tiilikellari ristikkotalon alle ja lopuksi täydellinen tiilirakennus. Kriens korosti arkeologian merkitystä paikan identiteetin kannalta ja pahoitteli, että Pfaffenhofenista puuttui museo, jossa arvokkaat löydöt voitaisiin esitellä. Kriensin ja Ruth Sandnerin ensi kevääksi suunnittelemien luentojen tarkoituksena on antaa lisää näkemyksiä näistä historiallisista löydöistä.