Zierfuß varoittaa: Tietämättömyys vaarantaa Wienin yhteenkuuluvuuden ja yhdentymisen!

Zierfuß varoittaa: Tietämättömyys vaarantaa Wienin yhteenkuuluvuuden ja yhdentymisen!

Wienissä keskustelu muuttoliikkeestä ja integraatiosta on kiihtynyt viime vuosina. Itävallan integraatiorahaston (ÖIF) viimeisimpien lukujen perusteella näyttää siltä, ​​että noin kaksi kolmasosaa väestöstä pitää yhdessä asumista muslimien kanssa ongelmallisena. Asiasta keskusteli Wienin kansanpuolueen klubin puheenjohtaja Harald Zierfuß, joka kuvaili SPÖ:n pormestarin Michael Ludwigin politiikkaa tietämättömyydeksi. Zierfuß kannattaa sitä, että muuttoliikkeen ja integraation todelliset haasteet on tunnistettava avoimesti, jotta sosiaalista yhteenkuuluvuutta ei vaaranneta. OTS.

Keskeinen kohta tässä keskustelussa on Wienin koulutilanne. Yli puolet koulun aloittavista ei ymmärrä oppitunteja, mikä viittaa monien maahanmuuttajalasten kohtaamiin kielimuuriin. Nykyisten tietojen mukaan 29,6 prosentilla Itävallan alle 19-vuotiaista nuorista on jo muuttoliike. Wienissä tämä osuus on hälyttävät 54,2 prosenttia. Tämä asettaa suuria haasteita kouluille, erityisesti sellaisilla alueilla, kuten Favoriten, jossa 72 % oppilaista puhuu muuta kuin saksaa. Nämä kehityssuunnat edellyttävät kaupunginhallituksen kotouttamispolitiikan uudelleenarviointia.

Maahanmuuttajataustaisia ​​opiskelijoita

Luvut osoittavat, että Wienin 518 400 nuoresta noin kolmannes on syntynyt ulkomailla. Suurin ryhmä ovat syyrialaiset 28 503:lla, joita seuraavat ukrainalaiset ja saksalaiset. Lukuvuonna 2024/2025 Wienin julkisissa kouluissa kävi noin 112 600 oppilasta, joista 41,2 prosentilla oli islamilainen uskonnollinen usko. Vertailun vuoksi 34,5 % piti itsensä kristityiksi. Tämä väestökehitys on paitsi haaste, myös mahdollisuus kaupungille edistää osallistavaa yhteiskuntaa.

Zierfuß uskoo, että SPÖ-Neosin kaupunginhallituksen poliittisen johdon on harjoitettava integroivaa politiikkaa, joka ei perustu pelkästään sosiaalietuuksiin, vaan asettaa myös selkeät vaatimukset maahanmuuttajille. Integraatio on ymmärrettävä aktiivisena osallistumisena yhteiskunnalliseen elämään, joka sisältää myös työn, kielitaidon ja valtion lakien kunnioittamisen. Hän arvostelee sitä, että yhteiskunnasta tietoisesti etääntyneillä ei pitäisi olla paikkaa Wienissä.

Aiemmin karkotuksia on tänä vuonna tapahtunut jo 13 000, perheiden yhdistäminen on lopetettu ja ensimmäiset paluut Syyriaan ja Afganistaniin. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus käynnistää muutos turvapaikkapolitiikan suuntaukseen. Koska maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on kuitenkin suuri, Wien tarvitsee toimenpiteitä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki opiskelijat taustasta riippumatta saavat parhaan mahdollisen koulutuksen.

Koulutuspalvelimen mukaan maahanmuuttoilmiöön kuuluvat myös koulutusjärjestelmän integraatiotyön haasteet. Toimenpiteet, jotka vastaavat maahanmuuttajalasten erilaisiin koulutustarpeisiin, ovat siksi välttämättömiä osallistavan yhteiskunnan luomiseksi. On ratkaisevan tärkeää, että sekä politiikka että yhteiskunta ryhtyvät tarvittaviin toimiin edistääkseen myönteistä integraatiokulttuuria, jotta voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin, kuten Bildungsserver esittelee.