Kriisihuippukokous Pariisissa: Nato ja Ukraina keskustelevat sotilaallisesta avusta!
Naton pääsihteeri Rutte ja Zelenskyj keskustelevat sotilaallisesta avusta Ukrainalle ja tavoista tulitaukoon Pariisissa.
Kriisihuippukokous Pariisissa: Nato ja Ukraina keskustelevat sotilaallisesta avusta!
Pariisissa järjestetään tänään tärkeä Koalition of the Willing -kokous, johon odotetaan osallistuvan Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyj. Kokouksessa keskustellaan sotilaallisen hätäavun antamisesta Ukrainalle ja mahdollisen tulitauon keinoista. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös Ukrainan armeijan pitkäjänteinen tuki ja sen puolustuskyky, jotta rauhansopimuksen jälkeistä mahdollista Venäjän aggressiota voitaisiin torjua. The Pieni sanomalehti kertoo, että neuvotteluissa keskustellaan eurooppalaisten asevoimien lähettämisestä tukemaan Ukrainaa. Nämä asevoimat on tarkoitettu toimimaan jälleenvakuutuksina, mutta ei taistelujoukkojen muodossa.
Euroopan maat voivat osallistua tähän tehtävään monin eri tavoin, vaikka sotilaiden lähettämiselle ei ole yhtenäistä vaatimusta. Vaikka USA:n oletetaan toimivan yleisenä turvallisuuden takaajana, Washingtonilta ei vieläkään ole selkeää tarjousta. Tuki Ukrainalle on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, varsinkin Venäjän sotilasoperaation jälkeen rajalle tammi-helmikuussa 2022. Jotkut valtiot ovat lisänneet sotilaallista apuaan vastaavasti.
Sotilaallinen tuki NATO-maille
Samaan aikaan Yhdistynyt kuningaskunta on alkanut toimittaa kevyitä panssarintorjuntaaseita (NLAW) ja lähettää koulutettuja ukrainalaisia sotilaita. Myös Puola ja Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat lisänneet tukeaan. Saksa puolestaan on toistaiseksi toimittanut vain kypäriä ja lääkintätarvikkeita, kun taas sotilasvarusteiden toimittaminen näyttää olevan vähemmän painotettu. Kanada on päättänyt olla antamatta tappavaa sotilaallista tukea, kuten Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto raportoitu.
24. helmikuuta 2022 jälkeen Ukrainan asevoimat osoittivat yllättävän monimutkaisia sotilaallisia valmiuksia. Nato keskusteli kiivaasti asejärjestelmien toimittamisen mahdollisista seurauksista ja siihen liittyvästä eskalaatiosta. Suuremmalla tulivoimalla varustettujen aseiden toimittamista Ukrainalle on työnnetty yhä enemmän, vaikka Nato-maiden sotilaallisessa tuessa on eroja. Erityisesti USA:lla ja Isolla-Britannialla on keskeinen rooli Ukrainan asevoimien tukemisessa.
Strategiset näkökohdat ja tuleva kehitys
Kun otetaan huomioon maantieteellinen läheisyys Venäjälle ja aiemmat puolustusinvestoinnit, Venäjän naapurimailla on vahvemmat strategiset syyt tukea Ukrainaa. Jotkut analyysit osoittavat, että halukkuus antaa sotilaallista tukea korreloi voimakkaasti näiden tekijöiden kanssa. Vaikka Saksa suunnittelee toimittavansa itseliikkuvat haubitsat 2000, Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunut ja Marder-jalkaväen taisteluajoneuvot, myös Leopard 2 -panssarivaunuista keskustellaan.
Keskustelu jatkuu erityisesti Vilnassa kesällä pidettävää Naton huippukokousta silmällä pitäen, jossa keskustellaan puolustusmenoista ja tulevista sitoumuksista. Alustavien tulosten mukaan puolustukseen panostaminen voisi lisätä sekä jäsenmaiden puolustuskykyä että valmiuksia. Pariisin nykyinen kehitys ja keskustelut ovat siksi ratkaisevan tärkeitä Ukrainan tulevan sotilaallisen ja diplomaattisen tuen kannalta.