Avun tarpeessa oleva kunta: Missä on kiireellisesti tarvittava rahoitusapu?

Avun tarpeessa oleva kunta: Missä on kiireellisesti tarvittava rahoitusapu?

Alueyhdistyksen johtaja Peter Gillo (SPD) toi liikuttavassa loppubudjettipuheessaan esiin kuntien hälyttävän taloudellisen tilanteen. "Maksu on aivan liian korkea ja kaupunkien ja kuntien taloudelliset vaikeudet ovat suuret", hän selitti. Pelkästään 108 miljoonan euron lainaa joudutaan ottamaan vuonna 2025 koulujen ja päiväkotien infrastruktuurin kiireellisiin investointeihin sekä energiaa säästäviin peruskorjauksiin. Gillo korosti, että sosiaaliturvan, nuorisohuollon ja henkilöstön pakolliset menot jatkavat nousuaan, samalla kun sosiaalitoimiston käsittelemien tapausten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kaikki ryhmittymät ovat samaa mieltä: kaupungit ja kunnat ovat taloudellisen romahduksen partaalla. Keskustelua herättää myös se, että jatkossa liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset eivät saa siirtää ylimääräisiä taloudellisia velvoitteita kunnille, joita ei makseta tai maksetaan vain riittämättömästi. Kiireellisesti tarvittavasta velkahelpotussäännöstä voidaan kuitenkin päättää vain liittovaltion tasolla, kuten Roland König (FDP) teki selväksi.

Eurooppalaiset näkymät ja paikalliset haasteet

Taloudellinen tilanne ei ole vain paikallinen ongelma. Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston yhteistyössä KDZ:n kanssa julkaisemassa kattavassa tutkimuksessa tarkasteltiin kuntatalouden tilannetta 40 maassa. Tutkimus, jonka otsikko on ”Local Finances and the Green Transition”, paljasti, että Euroopan kaupungit ovat menestyneet odotettua paremmin huolimatta finanssi- ja COVID-19-kriisin aiheuttamista massiivisista haasteista. Yli kolme neljäsosaa kunnallisista menoista vuosina 2010–2020 meni keskeisiin elämänalueisiin, kuten koulutukseen ja sosiaalipalveluihin. Silmiinpistävää on, että kunnat rahoittavat yli puolet kaikista julkisista investoinneista, vaikka niiden osuus kokonaismenoista on vain neljännes. Tämä korostaa kuntien keskeistä roolia julkisten palvelujen ja ilmastonsuojelun ylläpitämisessä.

Paikallisen tason vakaasta velkaantumisesta huolimatta tutkimus osoittaa myös, että monissa Euroopan maissa kuntien taloudellista autonomiaa rajoitetaan. Etenkin Unkarin ja Espanjan kaltaisissa maissa alemman tason menojen osuus julkisyhteisöjen menoista on laskenut. Myös Itävallassa on aihetta huoleen, sillä kunnilla on keskimääräistä heikompi taloudellinen autonomia verrattuna muihin Euroopan maihin. Nämä havainnot voisivat antaa tärkeän sysäyksen keskustelulle kuntien talouden vahvistamisesta Saksassa ja Itävallassa, jotta pystyisimme toimimaan myös jatkossa ja mahdollistamaan tarvittavat investoinnit.

Asiasta uutisoi Saarbrücker Zeitung kuntien korkeasta taloudellisesta taakasta vuoden aikana Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto julkaisi tärkeän tutkimuksensa kuntataloudesta Euroopassa.