Hallituksen rakenneuudistus: 13 ministeriötä, mutta mitä tapahtuu ilmastolle?
Valtuusto hyväksyi 7.3.2025 liittovaltion ministeriölakiin muutoksen, joka tuo mukanaan osastomuutoksia ja uusia toimivaltuuksia.
Hallituksen rakenneuudistus: 13 ministeriötä, mutta mitä tapahtuu ilmastolle?
Kansallisneuvosto hyväksyi tänään koalitiopuolueiden ÖVP, SPÖ ja NEOS tuella merkittävän muutoksen liittovaltion ministeriölakiin. Muutos vaikuttaa liittohallituksen osastojen jakoon ja sisältää liittokanslerin lisäksi yhteensä 13 ministeriä ja seitsemän valtiosihteeriä. Ministeriöiden määrä pysyy 12:ssa, mutta eri osastoilla tapahtuu kauaskantoisia toimivallan muutoksia. Muutos tulee voimaan 1.4.2025, kun taas tiedonvälityksen vapauslakiin liittyvät muutokset on määrä toteuttaa 1.9. mennessä, mm. APA OTS raportoitu.
Tärkeitä taitojen muutoksia
Yksi keskeisistä seikoista on, että julkisen palvelun tehtävät siirtyvät jatkossa liittokansleriin, mitä FPÖ kritisoi ankarasti. Tämä puolue pelkää, että uusi salassapitovelvollisuus vaikeuttaa parlamentaarista valvontaa. ÖVP:n Wolfgang Gerstl keskittyi keskustelussa julkisen palvelun arvostamiseen. Vihreät ilmaisivat myös huolensa erityisesti ilmasto- ja ympäristönsuojelun alistamisesta maatalousministeriölle. Vihreiden Lukas Hammer varoitti, että tämä päätös voi vaarantaa ympäristöalan uudistuskurssin parlamentti.gv.at raportoitu.
Osastojakaumassa määrätään myös, että entinen liittovaltion työ- ja elinkeinoministeriö jaetaan: työjärjestykset siirtyvät uuteen työ-, sosiaali-, terveys-, hoito- ja kuluttajansuojaministeriöön, kun taas talous-, energia- ja matkailuala niputetaan toiseen ministeriöön. Muut muutokset koskevat median, asumisen ja taiteen vastuualueita, jotka nyt yhdistetään yhteiseen ministeriöön. Rakenneuudistuksella pyritään tehostamaan hallituksen toimintaa ja mahdollistamaan uusien ministerien tehtävien nopea ja tehokas hoitaminen.