Palestiinalaiset näkevät nälkää tai apua hakevat israelilaiset tappavat heidät

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Israelin joukot ovat tappaneet yli 1 000 palestiinalaista toukokuusta lähtien etsiessään apua. Lue, kuinka tämä Gazan humanitaarinen kriisi syntyi ja mitä nykyistä kehitystä tapahtuu.

Über 1.000 Palästinenser wurden seit Mai von israelischen Truppen getötet, während sie nach Hilfe suchten. Lesen Sie, wie es zu dieser humanitären Krise in Gaza kam und welche aktuellen Entwicklungen es gibt.
Israelin joukot ovat tappaneet yli 1 000 palestiinalaista toukokuusta lähtien etsiessään apua. Lue, kuinka tämä Gazan humanitaarinen kriisi syntyi ja mitä nykyistä kehitystä tapahtuu.

Palestiinalaiset näkevät nälkää tai apua hakevat israelilaiset tappavat heidät

21 kuukautta kestäneen sodankäynnin jälkeen Gazassa rannikkoaluetta leimaavat lisääntyvät kuoleman ja nälän kohtaukset. Ihmisiä kuolee yrittäessään saada apua, toiset näkevät nälkää, ja Israelin toimintaa arvostelee jopa monien sen lähimpien liittolaisten keskuudessa. YK:n mukaan yli 1 000 ihmistä on kuollut etsiessään ruokaa toukokuun lopun jälkeen, jolloin kiistanalainen uusi avustusjärjestö Gaza Humanitarian Foundation (GHF) aloitti toimintansa.

Gazan tilanne: täydellinen piiritys

Gaza oli jo ennen konfliktia yksi maailman eristyneimmistä ja tiheimmin asutuista alueista, ja siellä asui noin kaksi miljoonaa ihmistä 363 neliökilometrin alueella. Israel on ylläpitänyt tiukkaa valvontaa vuosia maa-, ilma- ja merisaarron kautta, joka on rajoittanut vakavasti tavaroiden ja ihmisten liikkumista. YK:n mukaan yli puolet asukkaista pidettiin aliravituina ja eli köyhyysrajan alapuolella.

Ennen sotaa avun toimitusvirta Gazaan oli kasvanut 500-600 rekkoon päivässä. Luku on sittemmin laskenut keskimäärin vain 28 kuorma-autoon päivässä, joukko humanitaarisia järjestöjä raportoi keskiviikkona. On edelleen epäselvää, sisältääkö tämä luku GHF-operaatioissa käytetyt kuorma-autot.

Humanitaarinen kriisi pahenee

7. lokakuuta 2023 tapahtuneen Hamasin hyökkäyksen jälkeen, joka tappoi yli 1 200 ihmistä ja otti yli 250 panttivangiksi, Israel määräsi "täyden piirityksen" Gazan ja katkaisi sähkön, ruoan, veden ja polttoaineen toimitukset. Tämän seurauksena humanitaarinen kriisi kehittyi nopeasti, kun loukkuun jääneet asukkaat kohtasivat sekä nälänhädän että tuhoisan Israelin armeijan hyökkäyksen. Ihmisoikeusryhmät kritisoivat Israelin ruoan käyttöä "sota-aseena" ja syyttivät maata "kollektiivisen rangaistuksen" käytöstä.

Lyhyt tauko ja väliaikainen tulitauko

Kansainvälisen paineen seurauksena ensiaputoimitukset saapuivat Gazaan lokakuun lopussa. Väliaikainen tulitauko Israelin ja Hamasin välillä alkoi 24.11.2023, mikä lisäsi hieman avustusvirtoja. Mutta tulitauko romahti viikkoa myöhemmin.

Sen jälkeen avun toimitukset laskivat jälleen, kun taas Israelin tiukka valvonta viivästytti toimituksia. Israelin viranomaiset sanoivat, että tarkastukset olivat tarpeellisia estääkseen Hamasia ohjaamasta apua, kun taas humanitaariset viranomaiset syyttivät Israelia avun tarkoituksellisesta leikkaamisesta.

Yhteiskunnallisen järjestyksen romahtaminen

Kun Israelin hyökkäys tuhosi osan Gazasta, syrjäytti suurimman osan sen asukkaista ja heikensi Hamasin hallintaa, laittomuus levisi. Ryöstöstä tuli uusi este YK:n kuorma-autoille, ja uhrit avustuskohteissa lisääntyivät. YK varoitti vain viikkoja sodan jälkeen, että yleinen järjestys oli alkamassa hajota, kun epätoivoiset palestiinalaiset varastivat jauhoja ja hygieniatuotteita varastoista.

Marraskuussa 2024 YK soitti hälytystä uudelleen ja sanoi, että kyky toimittaa apua oli "täysin kadonnut". Yhdessä pahimmista ryöstöistä menetettiin yli 100 kuorma-autoa. Kuljettajat pakotettiin purkamaan kuorma-autoja väkivallan uhalla, työntekijät loukkaantuivat ja ajoneuvot kärsivät merkittäviä vaurioita.

Uusi avustusjärjestö ja nälänhädän tragedia

Tämän vuoden tammikuussa Israel kielsi UNRWA:n toiminnan Gazassa, mikä eväsi sadoilta tuhansilta ihmisiltä pääsyn elintärkeisiin palveluihin, kuten ruokaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Toukokuussa GHF ilmoitti aloittavansa avun jakamisen Israelin luvalla. Vähän ennen sen käynnistämistä GHF:n johtaja Jake Wood erosi ja sanoi, että työtä oli mahdotonta suorittaa "inhimillisyyden, puolueettomuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisia periaatteita tiukasti kunnioittaen".

YK kieltäytyi osallistumasta tähän malliin, koska GHF rikkoi joitain humanitaarisia perusperiaatteita. Kriitikot huomauttivat, että Gazan etelä- ja keskiosassa on vain pieni määrä GHF-jakelupisteitä - paljon vähemmän kuin edellisessä YK-mallissa, mikä johtaa suuriin ihmisten kokoontumisiin rajoitetuilla paikoilla.

Sunnuntaina Gazan terveysministeriö raportoi, että kymmenen ihmistä kuoli nälkään ja aliravitsemukseen 24 tunnissa, mikä nosti palestiinalaisten nälkään kuolleiden kokonaismäärän 111:een. Keskiviikkona 111 kansainvälistä humanitaarista järjestöä kehotti Israelia lopettamaan saarron ja sopimaan tulitauosta, varoittaen, että erillisalueen varastot ovat nyt loppuneet.

Kansainväliset reaktiot ja avun tulevaisuus

Israelin virkamies sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että erillisalueelle odotetaan lähetettävän lisää apua tulevaisuudessa. "Haluamme nähdä yhä useamman kuorma-auton saapuvan Gazaan ja jakavan apua niin kauan kuin Hamas ei ole mukana", virkamies sanoi.

Kansainvälinen paine Israeliin kasvaa edelleen, myös Yhdysvalloista. Maanantaina 25 länsimaan ulkoministerit kritisoivat Israelia Gazan kaistalle annettavasta "tiputusavusta". Israelin ulkoministeriö hylkäsi lausunnon "epärealistisena".