Osallisuus työmarkkinoille: Politiikan on vihdoinkin toimittava!

Osallisuus työmarkkinoille: Politiikan on vihdoinkin toimittava!

Vammaisten ammatillinen osallistaminen on yhä kiireellisempi ja on nyt politiikan ja yhteiskunnan keskeinen kysymys. Joining-Itävallan toimitusjohtaja Christina Schneyder korostaa, että ei-sitovat ilmoitukset eivät enää riitä. "Vammaiset tarvitsevat todellisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja poliitikkojen on aktiivisesti luotava niitä", Schneyder sanoi. Ongelma on selvä: vaikka YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioitiin vuonna 2008, monet esteet vaikeuttavat vammaisten pääsyä työmarkkinoille. Thebei-Itävallan raporttien mukaan rakenneuudistukset ja kestävä rahoitus ovat ratkaisevan tärkeitä todellisen osallistumisen mahdollistamiseksi.

Uusi liittohallitus on ilmoittanut merkittävistä toimenpiteistä hallitusohjelmassa 2025-2029 vammaisten oikeuksien vahvistamiseksi. Tämä sisältää säännöllisen palkan käyttöönoton työpajoissa työntekijöille ja byrokraattisten esteiden vähentämisen tukipalvelujen helpottamiseksi. Kuitenkin, kuten Itävallasta liittynyt Eva Skergeth-Lopic toteaa, osallistamistahtoa ei tarvitse olla vain julkisella sektorilla. "Yksityisellä sektorilla ei ole motivaatiota tarjota vammaisille oikeudenmukaisia ​​mahdollisuuksia", hän varoittaa. Enemmän päättäväisyyttä tarvitaan paitsi julistaaksemme osallisuuden tavoitteeksi, myös tehdäksesi siitä todellisuutta.

Toimenpiteet osallistavien työmarkkinoiden puolesta

Liittovaltion työministeri Hubertus Heil ilmoitti äskettäin kauaskantoisista toimista osallistavien työpaikkojen edistämiseksi. Ei ole itse asiassa enää mitään syytä jättää noin 166 000 vammaisen potentiaalia käyttämättä. "Tämän muuttamiseksi käytämme kohdennettuja toimenpiteitä työmarkkinoiden osallistamiseksi", Heil sanoi puheessaan. Jatkossa työnantajat, jotka ovat lain mukaan velvollisia palkkaamaan vaikeavammaisia, joutuvat maksamaan korkeamman korvausmaksun, jos he eivät tee niin. Tämän maksun rahat pitäisi sitten käyttää suoraan vammaisten työllistymisen edistämiseen.

Lisäksi otetaan käyttöön fiktio kotouttamistoimiston etuuksien hyväksymisestä. Tämä tarkoittaa, että hakemukset katsotaan jatkossa hyväksytyiksi, jos kotouttamistoimisto ei tee niistä päätöstä kuuden viikon kuluessa. Keskeinen toimenpide ammatillisen integraation parantamiseksi on työvoimabudjetti, joka tukee työnantajia pysyvästi palkkakustannuksilla. Tällä pyritään auttamaan vammaisia ​​integroitumaan helpommin ja menestyksekkäämmin yleisille työmarkkinoille federalgovernment.de raportoitu.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että sekä sosiaalista että poliittista vastuuta vammaisten ammatillisesta osallisuudesta pidetään välttämättömänä. Lait ja politiikat ovat askel oikeaan suuntaan, mutta kestävän muutoksen saavuttaminen edellyttää selkeää poliittista tahtoa ja olemassa olevien henkisten esteiden ylittämistä.