FPÖ varoittaa: Itävallan taloudellinen itsemääräämisoikeus on vaarassa EU:n alijäämämenettelyjen takia!

FPÖ varoittaa: Itävallan taloudellinen itsemääräämisoikeus on vaarassa EU:n alijäämämenettelyjen takia!

Itävallan nykyinen budjettitilanne herättää huolestuneita kasvoja politiikassa. Itävallan vapauspuolue (FPÖ) luonnehtii tilannetta kriittiseksi ja varoittaa "mustasta aukosta" valtiontaloudessa, joka kuormittaa raskaasti taloutta. Etenkin FPÖ syyttää tästä kehityksestä sekä edellistä että nykyistä liittohallitusta, erityisesti Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP). Budjetin uhkaava alijäämä voi johtaa tulevaisuudessa EU:n alijäämämenettelyyn, mikä vaarantaisi maan taloudellisen itsemääräämisoikeuden. OTS raportoi että FPÖ:n kansanedustaja Michael Schnedlitz vaati uusien vaalien järjestämistä ratkaisuksi kansallisneuvoston kokouksessa.

Valtiovarainministeri Marterbauer kohtasi Schnedlitzin kiireellisen pyynnön, joka herätti kysymyksiä budjetin vakauttamisesta. Kokouksessa Marterbauer korosti, että haasteet olivat hallittavissa ja kaksinkertainen budjetti oli työn alla. Hän vakuutti, että budjetin uudelleenjärjestelyn ei pitäisi lisätä liiallisesti korkotaakkaa ja samalla minimoida taloudellisia vaimennusvaikutuksia. Hän korostaa, että päätökset tehdään Wienissä eikä Brysselissä.

Talousarvion vakauttamis- ja säästötoimenpiteet

Schnedlitz kritisoi myös liittovaltion hallitusta riittämättömistä palveluista esimerkiksi terveydenhuollon ja eläke-etuuksien aloilla. Hänen mielestään korona-politiikka, samoin kuin Venäjän vastainen pakotepolitiikka, ovat vastuussa budjettiongelmasta. Marterbauer vastasi, että talousarvion uudelleenjärjestely oli liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnon yleistehtävä. Vuodelle 2023 on suunniteltu 6,4 miljardin euron säästöpaketti ja vuodelle 2026 8,7 miljardin euron säästöpaketti, ja ensimmäisten toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan jo vuonna 2023.

EU:n ennusteet vuodelle 2023 ovat huolestuttavia. WIFO arvioi talouskasvuksi -0,3 %, kun taas liittovaltion alijäämä on 3,3 % BKT:stä. Liittohallitus on jo päättänyt yli 890 miljoonan euron tulopuolen toimenpiteistä vuodelle 2023 ja aikoo suunnata menopuolen toimenpiteet koulutusuudistuksiin ja ilmastobonuksen poistamiseen. Marterbauer korostaa kuitenkin myös positiivista kehitystä esimerkiksi rakennusteollisuudessa ja kulutusasteessa.

Ennusteet ja näkymät

Budjettitilanteen näkymät ovat edelleen kireät. Liittovaltion nettorahoitustarpeen arvioidaan olevan 15,4 miljardia euroa tammi-syyskuussa 2024. Maksut kasvoivat samalla ajanjaksolla 13,1 %, mikä johtui ensisijaisesti eläkemenojen kasvusta ja uudesta rahoitustasaistumisesta. Samaan aikaan liikevaihdon kehitys erityisesti liikevaihtoverossa ja kiinteistöalalla on pysynyt heikkona Parlamentti.gv.at raportoi.

Maastrichtin alijäämä on arvioitu eri tavalla vuodelle 2024: BMF odottaa suhdetta BKT:hen 3,3 %, kun taas finanssineuvosto olettaa suhteeksi 3,9 %. Julkisen velkasuhteen vuodelle 2024 arvioidaan olevan 79,3 % BKT:stä, mikä johtuu suuremmasta alijäämästä ja alhaisemmasta ennustetusta kasvusta.

Keskustelu Itävallan taloudellisesta tilanteesta herättää monia kysymyksiä. Marterbauerin mukaan budjetin uudelleenjärjestelytoimenpiteet on valittava jäsenmaiden itse. Hän pitää FPÖ:n huolta kansallisesta itsemääräämisoikeudesta perusteettomina, sillä Itävalta on jo saattanut onnistuneesti päätökseen kaksi ÜD-menettelyä. Tosiasioihin perustuvan ja rauhallisen lähestymistavan tarve talousarvion vakauttamiseksi on kuitenkin edelleen välttämätöntä.