600 vierasta Ala-Itävallan teollisuuspäivässä: punainen hälytys paikasta!

600 vierasta Ala-Itävallan teollisuuspäivässä: punainen hälytys paikasta!

Tänään 11.9.2025 Laxenburgin linnassa vietettiin Ala-Itävallan teollisuuspäivää, johon oli kutsuttu noin 600 vierasta teollisuuden, liike-elämän, politiikan, yhteiskunnan ja median alueilta. Tärkeän tapahtuman järjesti Ala-Itävallan teollisuusliitto (IV NÖ), joka keskittyi teollisuuden merkitykseen arvon luomisessa, työllisyydessä ja innovaatiossa. Kunniavieraiden joukossa olivat osavaltion kuvernööri Johanna Mikl-Leitner ja talousministeri Wolfgang Hattmannsdorfer. Nämä edustajat korostivat alan haasteita, erityisesti korkeita energiakustannuksia ja sääntelyn rajoituksia.

IV-NÖ:n puheenjohtaja Kari Ochsner teki selväksi, että teollisuuspolitiikka vaatii sitoutumista ja vastuuntuntoa. Hän korosti työmaan kustannusten vähentämisen tärkeyttä, joihin kuuluvat energia, työvoima ja byrokratia. Samalla hän vaati parempia puiteolosuhteita tutkimukselle ja innovaatiolle teollisuusyritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi.[A] Nämä vaatimukset heijastuvat myös teollisuuden tämänhetkisiin haasteisiin, jotka [Wirtschaftsdienstin] mukaan kamppailevat hiipivän deindustrialisoitumisen kanssa.

Teollisuuden merkitys kontekstissa

Teollisuuden osuus Ala-Itävallan taloudellisesta tuotannosta on 30 prosenttia, ja se työllistää lähes 190 000 henkilöä, joista noin 2 700 harjoittelijaa. Reilu kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehitysmenoista tulee teollisuudesta, kuten [Leadersnet] raportoi. Nämä tilastot korostavat alan valtavaa panosta Itävallan talouteen. WKO:n puheenjohtaja Wolfgang Ecker korosti tarvetta luoda oikeat puitteet teollisuusyritysten kilpailukyvylle.

Itävallan talousministeri Hattmannsdorfer vahvisti teollisuuden roolin talouden selkärangana ja korosti tarvetta pysäyttää hiipivä deindustrialisaatio. Puolustusministeri Klaudia Tanner totesi tässä yhteydessä, että liittovaltion armeijan investoinnit ala-itävaltalaisiin yrityksiin ovat erittäin tärkeitä lisäarvon säilyttämiseksi maassa. Johanna Mikl-Leitner korosti myös, että ala on paineen alaisena korkeiden kustannusten ja vaatimusten vuoksi ja että osavaltiolta, liittohallitukselta ja EU:lta tarvitaan kiireesti tukea.[A]

Globaalit trendit ja haasteet

Deindustrialisaatio-ongelma ei rajoitu vain Itävaltaan, vaan se vaikuttaa myös muihin maihin, kuten Saksaan, jossa teollisuuden työntekijöiden osuus laski noin 20 prosentista vuonna 2000 17 prosenttiin vuonna 2020, kuten [Wirtschaftsdienst] huomauttaa. Tähän kehitykseen liittyy lisääntynyt sektorien välinen työnjako sekä digitaalisen ja ekologisen muutoksen haasteet. Tarve sopeutua nouseviin energianhintoihin ja geopoliittiseen epävarmuuteen on yhä kiireellisempi.

Seuraukset ovat vakavia: markkinakehitys voi johtaa tuotannon vähenemiseen ja työpaikkojen menetykseen Saksan ja Euroopan teollisuudessa. Energian hintojen nousu on tunnistettu yhdeksi riskeistä, joka voi vaikuttaa myös Itävallan teollisuuteen. Viime kuukausina Saksan liittohallitus on jo ryhtynyt toimiin energiansaannin turvaamiseksi. Yksimielisyys teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tarpeesta johtaa myös vaatimuksiin nykyaikaisesta teollisuuspolitiikasta, joka keskittyy kestävään kehitykseen ja teknologiseen itsemääräämisoikeuteen.

Keskustelua uudesta teollisuuspoliittisesta strategiasta veivät aiemmin sellaiset aloitteet kuin ”Teollisuusstrategia 2030”. Tällä pyritään vakauttamaan teollisuuden osuutta bruttoarvonlisäyksestä ja edistämään strategisesti tärkeitä teknologioita. On kuitenkin edelleen epäselvää, kuinka onnistuneita tällaiset toimet voivat olla, varsinkin kun otetaan huomioon kansainväliset protektionistiset suuntaukset, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen suuntaukset, joilla on usein haittoja Euroopan taloudelle.[A]

Näiden haasteiden keskellä IV-NÖ:n toimitusjohtaja Michaela Roither näkee tapahtuman merkkinä alan merkityksellisyydestä. Tilaisuuden aikana toteutetut videohaastattelut teollisuuden ja politiikan edustajien kanssa havainnollistavat kattavaa keskustelua teollisuuspolitiikan aiheista ja alan tulevaisuuden näkymistä. Selviytyäkseen kilpailukykyisenä paikkana tarvitaan luovia ratkaisuja sekä tiivistä yhteistyötä valtion, teollisuuden ja ammattiliittojen välillä tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi.[B]