Yleislakko Itä-Jerusalemissa: Palestiinalaiset protestoivat äänekkäästi!
Yleislakko Itä-Jerusalemissa sotaa vastaan: kaupat ja koulut kiinni. Mielenosoitukset vaativat väkivallan lopettamista.
Yleislakko Itä-Jerusalemissa: Palestiinalaiset protestoivat äänekkäästi!
Huhtikuun 7. päivänä 2025 Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla järjestettiin laaja yleislakko meneillään olevaa sotaa vastaan. Kaupat, koulut ja useimmat julkishallinnot pysyivät suljettuina, ja Ramallahissa, palestiinalaishallinnon päämajassa, järjestettiin suuri mielenosoitus. Mielenosoituksen järjesti palestiinalaisten liikkeiden liitto, mukaan lukien Fatah ja Hamas, osoittamaan mieltään väitettyä palestiinalaisten "kansanmurhaa ja meneillään olevaa joukkomurhaa".
Betlehemistä kotoisin oleva kauppias Fadi Saadi raportoi kauppojen yleisistä sulkemisista. Jerusalemin matkamuistomyymälän omistaja Imad Salman sanoi, että lakko oli solidaarisuus Gazan kaistan perheille. Mielenosoittajat arvostelivat voimakkaasti sekä Israelin hallituksen että Yhdysvaltojen politiikkaa, jotka tukevat operaatioita Gazan konfliktissa.
Tilanne Gazan alueella
Jännitteet alueella ovat jatkaneet kärjistymistä sen jälkeen, kun Israelin armeija aloitti uudelleen ilmaiskut Gazan kaistalle 18. maaliskuuta lyhyen tulitauon jälkeen. Nykyään kymmeniä kuolemia raportoidaan joka päivä. Gazan sodan alkamisen jälkeen Länsirannalla on kuollut 918 palestiinalaista, mukaan lukien monet militantit. Sitä vastoin vain 33 ihmistä kuoli Israelissa.
Näiden mielenosoitusten ja nykyisen kriisin syvemmät kontekstit juontavat juurensa lokakuussa 2024 alkaneisiin eskalaatioihin. 31. lokakuuta 2024 Israel hyökkäsi useisiin Hizbollahin kohteisiin Libanonissa, mikä edelleen horjutti tilannetta Lähi-idässä. Yli 150 iskusta raportoitiin, ja Libanonin terveysministeriö kirjasi yli kaksi tusinaa uhria. Vastineeksi Libanonista ammuttiin Israeliin noin 60 ammusta, jotka tappoivat seitsemän ihmistä Pohjois-Israelissa. Neuvottelut tulitauosta, joihin Yhdysvaltain erityislähettiläs Amos Hochstein osallistui, ovat edelleen kesken.
Kansainväliset reaktiot
Kansainvälinen yhteisö on yhä enemmän huolissaan Gazan kaistan humanitaarisesta tilanteesta. Osana näitä huolenaiheita Israel päätti kieltää UNRWA:n, joka on vastuussa yli 5,9 miljoonasta palestiinalaisesta, lokakuussa 2024. Tämä herätti vakavaa huolta humanitaarisesta avusta Gazan alueella ja dokumentoi siviiliväestön vaikean tilanteen.
Israelin toistuvat ilmaiskut, mukaan lukien Kamal Adwanin sairaalaan, ja toimittajien tappaminen ovat lisänneet jännitteitä alueella. Raporttien mukaan yli 42 000 ihmistä on menettänyt henkensä Gazan alueella lokakuun ensimmäisten epidemioiden jälkeen.
Jännittynyt tilanne heijastaa monimutkaista ja syvään juurtunutta historiaa Lähi-idässä, jossa konflikti on jatkunut vuosikymmeniä. Historioitsijat ja analyytikot näkevät tämän kehityksen "pimimpänä hetkenä" ja varoittavat väkivallan lisääntymisen mahdollisista seurauksista. Nykytilanteessa kansainväliset rauhanpyrkimykset näyttävät todennäköisemmin herättävän toivoa kuin tuovan käytännön tuloksia.
Mielenosoitukset ja lakot Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla eivät ole vain protestin ilmaus, vaan myös kiireellinen vetoomus kansainväliselle yhteisölle, jotta se toimisi tehokkaammin tulitauon ja humanitaarisen avun puolesta.