Wölbitsch kritisoi SPÖ:tä ja Neosta: Missä on demokratia?

Wölbitsch kritisoi SPÖ:tä ja Neosta: Missä on demokratia?

Wienin kansanpuolueen klubin puheenjohtaja Markus Wölbitsch kritisoi jyrkästi SPÖ:tä ja Neosia. Äskettäisessä lausunnossaan hän kuvailee heidän toimintaansa ennen tulevia vaaleja "huonoksi ymmärrykseksi demokratiasta". Wölbitsch syyttää molempia puolueita opposition oikeuksien rajoittamisesta tekemällä muutoksia työjärjestykseen. Muutokset johtivat siihen, että oppositio esti lakiesitysten välittömän toisen käsittelyn pitämisen osavaltioparlamentin eilisessä istunnossa.

Tämän toisen käsittelyn suorittaminen olisi edellyttänyt kahden kolmasosan enemmistöä. Mutta huolimatta huomattavista epäilyistä kokouksen kutsumisesta ja pitämisestä, SPÖ ja Neos jatkoivat sitä. Tämän seurauksena oppositio poistui kokoushuoneesta. Wölbitsch sanoi, että SPÖ ja Neos pitävät valvontaa ärsyttävänä ja yrittäisivät hiljentää kritiikin. Nämä tapahtumat korostavat tämänhetkisiä jännitteitä poliittisessa ilmapiirissä.

Demokratia siirtymävaiheessa

Demokratian määritelmä on monimutkainen ja vaihteleva. Historiallisesti se osoittaa taistelua termistä. Platon ja Aristoteles loivat termin demokratia: "demos" tarkoittaa kansaa, kun taas "kratein" tarkoittaa hallita. Mielenkiintoista on, että Aristoteles näki demokratian haitallisena hallintomuotona ja idealisti "politiikan", käsitteen, joka tähtää tasapainoon eri intressien välillä. Demokratian ideat kehittyivät vuosisatojen aikana Rousseaun, Hobbesin ja Montesquieun kaltaisten ajattelijoiden vaikutuksesta moderneihin määritelmiin, jotka korostavat kansanhallinnon ja kontrollin elementtejä.

Nykyisen käsityksen mukaan demokratian ydinominaisuudet ovat vapaus, tasa-arvo ja valvonta, ja nykyaikaiset demokratian määritelmät korostavat sekä menettelyllisiä että aineellisia näkökohtia. On kuitenkin myös viallisia demokratioita, joissa nämä vähimmäisvaatimukset eivät täyty, kuten Unkarissa, jota pidetään puutteellisena demokratiana, tai maissa, kuten Turkissa ja Venäjällä, jotka luokitellaan suljetuiksi itsevaltioiksi. Demokratian hyväksymisellä ja subjektiivisilla ideoilla on ratkaiseva rooli sen vakaudessa.

Poliittinen koulutus avainasemassa

Tämän kehityksen taustalla poliittinen koulutus on keskeistä demokratian perustan vahvistamiseksi ja ääri-asenteiden vastustamiseksi. Julkinen vaatimus intensiivisemästä poliittisesta koulutuksesta demokraattisten arvojen lujittamiseksi. Hallituksen ohjelmia ja koulutussuunnitelmia muokataan edistämään asianmukaisia ​​koulutuskäytäntöjä kouluissa ja vahvistamaan niitä myös muodollisen koulutuksen ulkopuolella.

Nykyiset haasteet heijastuvat poliittisen kasvatuksen prosessissa, jossa erilaiset käsitykset demokratiasta ja kasvatuksesta törmäävät. Bechersbachin konsensus vuodelta 1976, joka syntyi yhteiskunnallisen ja liberaalin demokratiakäsityksen välisistä ristiriidoista, kyseenalaistetaan yhä enemmän. Tässä yhteydessä poliittinen koulutus nähdään sekä demokraattisen asenteen edistämisen että olemassa olevien valtarakenteiden kriittisen tarkastelun välineenä.

Liittohallitus on myös käynnistänyt demokratian edistämislain, jonka odotetaan tulevan voimaan vuonna 2023. Lain tavoitteena on lujittaa ääriliikkeiden vastaisia ​​toimia ja vahvistaa demokraattisia rakenteita. Kansalaiskasvatus nähdään myös ennaltaehkäisevänä keinona ehkäistä ääriliikkeitä ja siten keskeistä demokraattisten arvojen ylläpitäjänä.

Nykyisen poliittisen kehityksen ja demokratian ymmärtämisen haasteiden valossa on ratkaisevan tärkeää, että poliittisen kasvatuksen tehokkuutta neuvotellaan jatkuvasti uudelleen valtion vaatimusten ja tehokkaan kansalaisyhteiskunnan vaatimusten välillä. Demokratian monimutkaisuus edellyttää poliittisten toimijoiden paitsi sen tiedostamista myös halukkuutta osallistua aktiivisesti demokraattisten prosessien muokkaamiseen.

Lisätietoja poliittisesta kehityksestä ja demokratian käsitteestä on artikkeleissa ots.at, bpb.de (Demokratia vaarassa) ja bpb.de (poliittinen koulutus).