Asianajajien vapauttaminen: luvaton tietojen käyttö vai järjestelmävirhe?

Asianajajien vapauttaminen: luvaton tietojen käyttö vai järjestelmävirhe?

27-vuotias asianajaja, joka oli aiemmin työskennellyt oikeudellisena harjoittelijana Wienin alueellisessa rikosoikeudessa, oli Wienissä oikeudenkäynnissä virka-aseman väärinkäytöstä. Väite oli, että hänellä oli luvaton pääsy oikeusjärjestelmän henkilötietoihin sen jälkeen, kun hänet siirrettiin osavaltion siviilioikeuteen. Tämän syytteen vakavuudesta huolimatta syytetty vapautettiin hiljattain syytteestä. Tämä raportoi vienna.at.

Syyttäjä kuvaili tapausta epätavalliseksi ja korosti lakiharjoittelijoiden tärkeää roolia oikeustoiminnassa. Ratkaiseva asia menettelyssä oli se, että entisellä harjoittelijalla oli edelleen pääsy sähköisiin tiedostoihin työpaikan vaihdon jälkeenkin. Tämän luvattoman pääsyn huomasi kokenut rikostuomari, joka ilmoitti asiasta korkeimmalle alueoikeudelle (OLG).

Prosessin kulku

Oikeudenkäynnin aikana vastaaja valmistautui tutkintoonsa tuomariksi. Hänen puolustajansa Otto Dietrich korosti, että hänen asiakkaansa ei ollut toiminut tarkoituksella vahingoittaa eikä ollut tietoinen syyllisyydestään. Valamiehistö totesi, ettei tietoista vallan väärinkäyttöä voitu osoittaa, mikä johti nopeaan vapauttamiseen. Tuomarit eivät uskoneet, että asianajaja ei tiennyt pääsevänsä tiedostoihin ilman lupaa.

Vastaaja oli vuoden 2023 alussa työskennellyt rikostuomarin lakiharjoittelijana ja selitti haluavansa vain oppia, eikä ollut tutkinut tiedostojen sisältöä. Tuomari toisti, että hän tai muut tuomarit eivät tienneet, että asiakirjoihin pääsy oli vielä mahdollista harjoittelujakson jälkeen. Dietrich huomautti, että se oli "järjestelmävirhe".

Oikeudelliset vaikutukset

Asian oikeudellisen arvioinnin kannalta on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi OGH:n 6.10.2011 antamassa päätöksessä asetetut vaatimukset virka-aseman väärinkäytölle. Tässä tuomiossa todettiin, että rikoslain 302 §:n 1 momentissa tarkoitetussa rikoksessa, joka edellyttää tietoista viranomaisten piittaamattomuutta, on myös toimijan aikomus ratkaiseva. Jos tiedot ovat yleisesti saatavilla tai asianomaisen suostumuksella, vallan väärinkäyttöä ei ole. Tällä voi olla merkitystä myös tässä tapauksessa, sillä vastaaja ilmoittaa, ettei hänellä ollut haitallisia aikomuksia.

Tuomariston senaatin päätös ei tällä hetkellä ole oikeudellisesti sitova. Yleinen syyttäjä ei ole vielä antanut lausuntoa, ja valitus vaatii vielä yleisen syyttäjänviraston (OStA) hyväksynnän.