Itävallan oikeudellinen uudistus: Dreieren -elin ministerien sijasta! Historiallinen askel!

Itävallan oikeudellinen uudistus: Dreieren -elin ministerien sijasta! Historiallinen askel!

Itävallan oikeuslaitoksen perustana on perusuudistusprosessi, joka liittyy uuden julkisen syyttäjän luomiseen. Tämä laitos ottaa tulevaisuudessa rikosoikeudenkäynnin ohjeiden tärkeimmän kysymyksen, joka oli aikaisemmin oikeusministeriön vastuulla. Oikeusministeri Anna Sporrer (SPÖ) on ilmoittanut olevansa todennäköisesti viimeinen ministeri, joka voi antaa ohjeet tällaisissa tapauksissa. Tämän uudistuksen tavoitteena on selkeä ero poliittisen päätöksentekijöiden ja lainvalvonnan välillä oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi edelleen. Tämän peruspäätös tehtiin ministerineuvostossa ennen parlamentin kesälomaa, mutta laillinen suunnittelu on edelleen vireillä. On myös huolta uuden elimen parlamentaarisesta valvonnasta, mikä on tällä hetkellä epäselvää. Valvontatoimenpiteet eivät saa vaikuttaa nykyiseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on taata oikeuslaitoksen eheys. Kosmo mukaan itävaltalainen malli eroaa muista Euroopan maista, joissa tyypillisesti yksilöt ottavat pääministerin tehtävän.

Uudistuksessa säädetään kollegiaalisesta hallintamallista, joka koostuu kolmesta tasa -arvoisesta jäsenestä, jotka on määrätty kuuden vuoden ajan. Komitean puheenjohtajan tulisi kiertää joka toinen vuosi. Ammatti tehdään monivaiheisella menettelyllä: oikeusministeriön komissio luo ehdotuksen, kansallisen neuvoston vaalit, jotka jäsenet ja virallisen nimityksen tekevät liittovaltion presidentti. Oikeusasiantuntijat pitävät tätä innovaatiota virstanpylväänä, ja sen tarkoituksena on lisätä lainvalvonnan riippumattomuutta. Kriitikot kuitenkin ilmaisevat huolensa siitä, että valtion virastoissa tarkoitettu parlamentti ja jatkuva hallinta voisivat ottaa idean kollegiaalisesta elimestä. Syyttäjän presidentti Elena Haslinger on kuvaillut äänestyskäyttäytymisen avoimuutta ongelmalliseksi. [SN] (https://www.s.at/politik/innenspoltung/nündetranwallung-die--distragung-praxis-erflich-174600985 mukaan ohjeiden kysymys on toistaiseksi pitänyt kriittisenä kriittisesti sekä itävaltalaisessa että kansainvälisessä.

Euroopan näkökulma

Itävallan malli liittovaltion syyttäjän toimiston mukaan selvästi erilainen kuin muut Euroopan maat. Monissa maissa syyttäjillä on selkeä rooli yksilöinä, jotka ovat suoraan vastuussa lainvalvonnasta. Itävallassa toisaalta kollegiaalinen rakenne pyysi suurempaa itsenäisyyttä, mutta myös tietty monimutkaisuus päätöksenteossa. Euroopan komissio on jo arvioinut tulevat uudistukset positiivisesti, mutta varoittaa riittämättömästä parlamentaarisesta valvonnasta muihin jäsenmaihin verrattuna.

Kansainvälisessä vertailussa, etenkin Yhdysvalloissa, on muita mielenkiintoisia eroja. Yhdysvaltojen syyttäjät ovat hajautettuja ja osa oikeusministeriötä. Täällä liittovaltion piirin syyttäjävirasto suorittaa vainon yksittäisissä osavaltioissa, kun taas Yhdysvaltain oikeusministerillä on huippulinja. Presidentti nimittää Yhdysvaltain asianajajat ja työskentelee oikeusministerin valvonnassa, jonka senaatti itse vahvistaa. Aikaisemmin tämä järjestelmä on myös johtanut keskusteluihin lainvalvonnan riippumattomuudesta, koska oikeusministerin oikeusministerinä ja hänen mahdollisuutena presidentin hylkäämismahdollisuudesta herättää uskollisuuskysymyksiä. Vertailu osoittaa, että erilaisista rakenteista huolimatta on olemassa samanlaisia haasteita oikeudellisissa uudistuksissa kaikkialla, ja uuden laitoksen täytäntöönpanoa olisi tuettava selkeillä määräyksillä ja avoimuudella. Lisätietoja aiheesta voidaan lukea [parlamentin] raportista (https://www.parlament.gv.at/fachinfos/rlw/wie-sind-storwandlabten-in-europa-und-en-usa-organisoitu.