Itävallan oikeuslaitosuudistus: kolmijäseninen komitea ministerien sijaan! Historiallinen askel!

Itävallan oikeuslaitosuudistus: kolmijäseninen komitea ministerien sijaan! Historiallinen askel!

Itävallan oikeuslaitoksella on edessään perustavanlaatuinen uudistusprosessi, joka sisältää uuden liittovaltion yleisen syyttäjänviraston perustamisen. Tulevaisuudessa tämä toimielin ottaa rikosoikeudenkäyntien korkeimman vallan, mikä aiemmin oli oikeusministeriön vastuulla. Oikeusministeri Anna Sporrer (SPÖ) on ilmoittanut olevansa viimeinen ministeri, joka voi antaa ohjeita tällaisissa tapauksissa. Uudistuksen tavoitteena on tehdä selvä ero poliittisten päättäjien ja lainvalvontaviranomaisten välille oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi entisestään. Peruspäätös tästä tehtiin ministerineuvostossa ennen eduskunnan kesätaukoa, mutta oikeudellinen muoto on vielä kesken. Myös uuden elimen parlamentaarinen valvonta herättää huolta, mikä on tällä hetkellä epäselvää. Meneillään oleviin tutkimuksiin ei pitäisi vaikuttaa valvontatoimilla, joiden pitäisi varmistaa oikeuslaitoksen eheys. Kosmon mukaan Itävallan malli eroaa muista Euroopan maista, joissa henkilöt tyypillisesti ottavat valtakunnansyyttäjän roolin.

Uudistus kaavailee kollegiaalista johtamismallia, jossa on kolme tasavertaista jäsentä, jotka kukin nimitetään kuudeksi vuodeksi. Komitean puheenjohtajuuden tulisi vaihtua kahden vuoden välein. Nimitys tapahtuu monivaiheisena prosessina: Oikeusministeriön toimikunta laatii ehdotuksen, kansallisneuvosto valitsee jäsenet ja virallisen nimityksen tekee liittopresidentti. Oikeusalan asiantuntijat pitävät tätä innovaatiota virstanpylvänä, ja sen tarkoituksena on lisätä lainvalvonnan riippumattomuutta. Kriitikot ovat kuitenkin huolissaan siitä, että hallitussopimuksen mukaiset liialliset raportointivaatimukset ja jatkuva eduskunnan valvonta voivat horjuttaa ajatusta kollegiaalisesta toimielimestä. Syyttäjät Presidentti Elena Haslinger on kuvaillut äänestyskäyttäytymisen läpinäkyvyyttä ongelmalliseksi. SN mukaan oikeusministeri on toistaiseksi pitänyt komentoketjua kriittisenä, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä sekä Itävallassa että kansainvälisesti.

Eurooppalainen näkökulma

Itävallan malli liittovaltion syyttäjänvirastosta poikkeaa merkittävästi muista Euroopan maista. Monissa osavaltioissa syyttäjillä on selkeä rooli henkilöinä, jotka ovat suoraan vastuussa syytteeseenpanosta. Sen sijaan Itävallassa kollegiaalinen rakenne pyrkii suurempaan riippumattomuuteen, mutta myös tietynlaiseen päätöksenteon monimutkaisuuteen. Euroopan komissio on jo arvioinut tulevat uudistukset myönteisesti, mutta varoittaa riittämättömästä parlamentaarisesta valvonnasta muihin jäsenmaihin verrattuna.

Kansainvälisessä vertailussa, erityisesti USA:ssa, tulee esiin lisää mielenkiintoisia eroja. Yhdysvalloissa syyttäjät ovat hajautettuja ja osa oikeusministeriötä. Täällä syytteen suorittavat liittovaltion piirisyyttäjänvirastot yksittäisissä osavaltioissa, kun taas Yhdysvaltain oikeusministeri on vastuussa. Presidentti nimittää Yhdysvaltain asianajajat, ja he työskentelevät senaatin vahvistaman oikeusministerin valvonnassa. Tämä järjestelmä on myös johtanut keskusteluihin lainvalvontaviranomaisten riippumattomuudesta aiemmin, sillä oikeusministerin kaksoisrooli oikeusministerinä ja hänen kykynsä saada presidentti potkut herättävät kysymyksiä lojaalisuudesta. Vertailu osoittaa, että erilaisista rakenteista huolimatta oikeuslaitoksen uudistamisessa on kaikkialla samanlaisia ​​haasteita ja uuden toimielimen käyttöönottoa tulee tukea selkeällä sääntelyllä ja läpinäkyvyydellä. Lisätietoja aiheesta löytyy [parlamentin] mietinnöstä (https://www.parlament.gv.at/fachinfos/rlw/Wie-sind-Stanwalten-in-Europa-und-den-USA-organisiert/).