Itävalta antaa velkaa 3,4 miljardia euroa - FPÖ herättää hälytyksen!

Itävalta antaa velkaa 3,4 miljardia euroa - FPÖ herättää hälytyksen!

Wien, Österreich - Itävalta on antanut noin 3,4 miljardia euroa muille maille vuodesta 2000 lähtien. Tämä ilmenee parlamentin vastauksesta valtiovarainministeriölle, joka julkaistiin 16. heinäkuuta 2025. Vapauspuolue (FPÖ) ilmaisee tämän lähestymistavan terävää kritiikkiä ja kuvaa sitä "törkeänä laiminlyönninä". Vakiintuneet velat koskevat pääasiassa maita, kuten Kamerun, Kongo, Irak ja Kuuba.

Määrät merkittävät summat, mukaan lukien 1,674 miljardia euroa Irakiin, 599 miljoonaa euroa Kameruniin ja 234 miljoonaa euroa Nigeriaan. FPÖ: n mukaan on myös avoimia vaatimuksia esimerkiksi Pohjois -Korealle ja Kreikoille, jotka lisäävät yhteensä 1,67 miljardia euroa. FPÖ -kriitikot kysyvät, miksi Itävalta ei yritä saada takaisin näitä varoja.

velkapolitiikan kritiikki

Lisäksi velkaarkkitehtuurista on perusteltuja huolenaiheita globaalilla tasolla. EU estää tärkeitä uudistuksia, jotka mahdollistaisivat oikeudenmukaisen ja tasapainoisen sanonnan sanoista maailman eteläisten maiden osalta. Hannah Angerbauer käsittelee tätä Itävallan piispat -konferenssin koordinointitoimistoa, joka vaatii kattavaa velkapäätöstä ja uutta kansainvälistä velkaarkkitehtuuria YK: n johdolla Sevillan neljännessä kansainvälisessä konferenssissa.

velkakriisin kansainväliset mitat

Nykyiset tiedot osoittavat, että noin 3,3 miljardia ihmistä asuu maissa, jotka viettävät enemmän vikapalveluun kuin terveyteen tai koulutukseen. Kehitysmaiden kohtaamia haasteita korotetaan riittämätön verotus, korruptio ja heikko taloushallinto. Liittovaltion valtiovarainministeriön mukaan ei ole harvinaista, että valtiot, joilla ei ole hallitsemattomia valtion taloutta, tarvitsevat velkarakenteen taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Esimerkiksi Chadin ja Sambian kaltaisten lainojen käsittelyä koskevat sopimukset ovat jo tehneet.

Velkakriisin kestävän selviytymiseksi G20: n yleinen velkahoitokehys on keskeinen väline. Tämä kehys mahdollistaa koordinoidun, maakohtaisen velkarakenteen ja integroi uusia velkojia, kuten Kiina ja Intia. Pienten ja keskisuurten tulon maiden ulkomainen velka on nyt saavuttanut yhteensä noin 1 071 miljardia dollaria, mikä korostaa koordinoitujen kansainvälisten ratkaisujen kiireellisyyttä.

arkkipiispa Gabriele Caccian mukaan globaali velkakriisi edustaa keskeistä estettä ihmisten kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Vastuullisen ja vain kansainvälisen velan arkkitehtuurin tarve on yhä selkeämpi. Itävallan ja muiden maiden ei tarvitse vain harkita omaa velkapolitiikkaansa, vaan myös aktiivisesti osallistumaan globaalien rahoitusrakenteiden uudistamiseen.

Nykyisessä poliittisessa keskustelussa on välttämätöntä, että julkiset varat virtaavat paitsi panssarissa myös köyhyyden ja kestävän kehityksen torjuntaa. Tukea innovatiivisille käsitteille, kuten YK: n veronsuojelua koskeva yleissopimus, voisi auttaa Itävaltaa sulkemaan veroporsaan ja antamaan samalla panoksen globaaliin oikeudenmukaisuuteen.