Opettajat paineen alla: väkivalta, kiusaaminen ja ilkivalta kouluissa lisääntyy!
Express-raportteja lisääntyvästä väkivallasta, kiusaamisesta ja ilkivallasta Itävallan kouluissa. Syyt ja ratkaisut keskiössä.

Opettajat paineen alla: väkivalta, kiusaaminen ja ilkivalta kouluissa lisääntyy!
Viime vuosina väkivalta kouluissa Itävallassa on saavuttanut hälyttäviä mittasuhteita. Viimeisimmän OECD-TALIS 2024 -raportin mukaan 9 prosenttia Itävallan koulujen opettajista kärsii ilkivallasta, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Lisäksi 3 prosenttia opettajista kärsii suoraan oppilaiden väkivallasta. Nämä luvut osoittavat opettajien ja opiskelijoiden kohtaamat kasvavat haasteet.
Toinen huolestuttava havainto on, että 21 prosenttia kouluista kokee viikoittainen kiusaamista. Yleisimmät syyt näihin ongelmiin ovat kaupungistuminen, sosiaaliset haitat ja kielimuurit. Lisäksi huolestuttavan tilaston mukaan 18 prosentilla yläkouluista yli 30 prosentilla opiskelijoista on käyttäytymisongelmia.
Ylivoimaisia opettajia ja koulukiusaamista
Lähes kaksi kolmasosaa uusista opettajista tuntee itsensä kurinalaiseksi, mikä lisää dramaattisesti stressitasoa 50 %:lla uusista opettajista (kasvua 36 %). Siksi asiantuntijat vaativat kattavampaa luokkahuoneen johtamiskoulutusta meneillään olevien ongelmien ratkaisemiseksi. On selvää, että sekä opettajat että opiskelijat kärsivät suuresti nykyisestä tilanteesta.
Koulujen huolenaiheiden rinnalla keskustellaan myös julkisen sektorin palkkojen sopeuttamisesta. Itävallan talouskamari (WKÖ) on päättänyt nostaa 3 000 työntekijänsä palkkoja 4,2 % jatkuvasta talouskriisistä huolimatta. Yrittäjät arvostelevat tätä päätöstä liiallisena ja kohtalokkaana askeleena lukuisten konkurssien vuoksi. WKÖ puolestaan perustelee palkankorotusta korostamalla, että sopeutukset ovat pitkällä aikavälillä pienempiä kuin yksityisellä tai julkisella sektorilla.
Aloitteita toimittajien tukemiseksi
Toisella alueella NEOS-puolue kampanjoi työttömien toimittajien tukisäätiön perustamisen puolesta. Tämä mediatoimikuntien käynnistämä ja Henrike Brandstötterin johtama aloite on kuitenkin joidenkin kriitikoiden mielestä epäoikeudenmukainen. On huomattava, että muille työttömille ei tarjota vastaavaa apua. Säätiö rahoitetaan verorahoitteisen Wiener Zeitung GmbH:n yli 20 miljoonan euron varauksista. Myös vuodelle 2026 suunnitellaan lisää mediarahoitusta, mikä lisää keskustelua entisestään.
Nämä eri näkökohdat korostavat haasteita nyky-yhteiskunnassa, jossa sekä oppilaitokset että julkinen sektori kohtaavat merkittäviä ongelmia.