Kärntenin ihmisoikeuspalkinto: Palkinto sitoutuneille projekteille!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

7. joulukuuta 2024 erinomaiset organisaatiot palkittiin sitoutumisestaan ​​Kärntenin ihmisoikeuspalkintoon.

Am 7. Dezember 2024 wurden beim Kärntner Menschenrechtspreis herausragende Organisationen für ihr Engagement ausgezeichnet.
7. joulukuuta 2024 erinomaiset organisaatiot palkittiin sitoutumisestaan ​​Kärntenin ihmisoikeuspalkintoon.

Kärntenin ihmisoikeuspalkinto: Palkinto sitoutuneille projekteille!

Tärkeät ihmisoikeuspalkinnot jaettiin juhlallisissa puitteissa. Care Leaver Austria -yhdistys sai kunnian erinomaisista saavutuksistaan ​​nuorten tukemisessa siirtymisessä kaukohoidosta aikuiselämään. Myös nelikielinen alakoulu Lind ob Velden/Ljudska šola Lipa pri Vrbi palkittiin juhlallisessa palkintojenjakotilaisuudessa Peilisalissa. Tämä instituutio edistää aktiivisesti ryhmätyötä, oikeudenmukaisuutta ja suvaitsevaisuutta innovatiivisilla projekteilla, kuten esim ORF Kärnten raportoitu.

Kuvernööri Kaiser (SPÖ) korosti puheessaan ihmisoikeuksiin sitoutumisen kiireellisyyttä erityisesti globaalien haasteiden, kuten Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen, aikana. Kaiser korosti, että vastikään jaettu Kärntenin ihmisoikeuspalkinto, joka jaetaan 20 000 eurolla kahdessa kategoriassa, ei ainoastaan ​​tunnusta palkittujen saavutuksia, vaan sen tarkoituksena on myös kannustaa muita puolustamaan ihmisoikeuksia. "Maan ihmisoikeuspalkinnon avulla haluamme tuoda sitoutuneita ihmisiä ja järjestöjä etualalle", Kaiser sanoi.

Pitkä ihmisoikeuksien perinne

Modernin ihmisoikeusliikkeen juuret ulottuvat kauas, kuten Wolfgang Schmalen ja Christopher Treiblmayrin toimittama kokoelma "Human Rights Leagues in Europe (1898–2016)" osoittaa. Se käsittelee ihmisoikeusjärjestöjen perustamista Euroopassa keskittyen ranskalaiseen Ligue des droits de l'hommeen, joka perustettiin vuonna 1898. Tämä järjestö vastasi Dreyfusin tapaukseen ja oli edelläkävijä kansalaisoikeuksien puolustamisessa, mikä johti muiden kansallisten liigojen perustamiseen, mukaan lukien Saksan ihmisoikeusliitto vuonna 1922.

Näiden ryhmien yhdistäminen oli ratkaisevan tärkeää kansainvälisen ihmisoikeuksien suojelun kannalta. Julkaisusta selviää muun muassa, kuinka usein jäsenet olivat merkittäviä henkilöitä, kuten Albert Einstein ja Rosa Luxemburg, jotka taistelivat ihmisoikeuksien puolesta ja syrjintää vastaan. Yhteistyön haasteet ja poliittiset ristiriidat liigoissa eri leirien välillä heijastavat myös ihmisoikeuksien suojelun monimutkaisuutta.