Kuka on WHO:n salaisten miljoonien takana?

Kuka on WHO:n salaisten miljoonien takana?

Maailman terveysjärjestö (WHO) on parhaillaan tiiviiden keskustelujen keskipisteessä sen rahoitusrakenteesta. Erityisesti lukuisat nimettömät lahjoitukset, jotka liittyvät maailmanlaajuisiin terveyskriiseihin, kuten koronapandemiaan, herättävät kysymyksiä itsenäisyydestä ja yksityisten lahjoittajien vaikutuksesta WHO:n asialistalle. exxpress.at mukaan WHO ei ainoastaan ​​saa julkista rahoitusta jäsenvaltioilta, vaan on myös vahvasti riippuvainen yksityisistä lahjoituksista, mikä saattaa uhata sen itsenäisyyttä.

WHO:n rahoitusmekanismi on monimutkainen. Yksityiset varat, mukaan lukien merkittävät lahjoitukset suurilta säätiöiltä, ​​kuten Bill & Melinda Gates Foundation, ovat usein korvamerkittyjä, eikä niitä siksi voida käyttää vapaasti. Kriitikot, kuten terveysasiantuntija Werner Reichel, näkevät WHO:n osana niin sanottua "globalistista verkostoa" ja varoittavat, että kansallisvaltioiden suvereniteettia heikennetään. Reichel kritisoi WHO:ta sen roolista pandemian aikana ja sen havaitusta poliittisesta vaikutuksesta terveyskysymyksiin.

Gates-säätiön vaikutus

Gates Foundation on sijoittanut WHO:hon yhteensä 5,5 miljardia dollaria vuodesta 2000 lähtien. British Medical Journalin (BMJ) tuoreessa tutkimuksessa WHO jopa kuvataan tämän säätiön "tytäryhtiöksi". Noin 82,6 prosenttia näistä varoista käytettiin tartuntatautien torjuntaohjelmiin, ja suurin osa varoista, noin 58,9 prosenttia, käytettiin erityisesti polion torjuntaan. Tämä riippuvuus tekee organisaatiosta haavoittuvan sen suurimpien lahjoittajien vaikutuksille, sillä lähes 80 % vuonna 2023 tehdyistä lahjoituksista tuli nimettömiltä lahjoittajilta, kuten tkp.at raportoi.

Gates-säätiön ja WHO:n välinen läheinen yhteys vaikuttaa myös maailmanlaajuisiin rokotusohjelmiin. Esimerkiksi Gates Foundation tekee tiivistä yhteistyötä Gavin kanssa, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka perustettiin vuonna 2000 hankkimaan rokotteita köyhille maille. Tämä dynaaminen suhde johtaa siihen, että WHO:ta pidetään "rokotelobbyna", mikä joidenkin kriitikkojen mukaan on ongelmallista.

WHO:n taloudelliset haasteet

WHO:n haasteet eivät ole vain taloudellisia, vaan myös varojen käyttöä. Yli 80 % rahoituksesta on korvamerkittyjä, vapaaehtoisia maksuja. Niistä päättävät usein lahjoittajat, eivät WHO itse. WHO:n budjetti vuosille 2024 ja 2025 on yhteensä 6,8 miljardia dollaria, ja järjestö aikoo lisätä merkittävästi jäsenvaltioiden pakollisia maksuja vuoteen 2030 mennessä vahvistaakseen itsenäisyyttään. Saksan pakollinen osuus oli 31 miljoonaa dollaria vuonna 2021, mikä havainnollistaa, kuinka erilaisia 194 jäsenvaltion maksuosuudet voivat olla. rnd.de selittää.

WHO on aiemmin toistuvasti korostanut, että sen riippuvuus yksityisistä rahoittajista heikentää järjestön riippumattomuutta ja vastuullisuutta. Tämän ongelman torjumiseksi pyydetään rajoittamattomia lahjoituksia. WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on toistuvasti korostanut varojen kiireellistä kohdentamista alirahoitettuille alueille, jotta voidaan tehokkaasti saavuttaa tavoite parantaa maailman väestön terveyttä erityisesti köyhemmissä maissa.