Pitkäperjantai Kärntenissä: Kielto pysyy VfGH-päätöksestä huolimatta!

Pitkäperjantai Kärntenissä: Kielto pysyy VfGH-päätöksestä huolimatta!

Pitkäperjantaina, 18. huhtikuuta 2025, käsitellään Kärntenissä kiistanalaista tapahtumakieltoa. Perustuslakituomioistuin (VfGH) on päättänyt, että nykyinen kielto todennäköisesti puretaan. Tämä päätös on seurausta lain säännöksen tarkistamisesta, jota pidetään perustuslain vastaisena, koska se loukkaa tasa-arvoperiaatetta. Tämän tarkastuksen laukaisi vuoden 2023 Villachissa pidetty pitkäperjantain konsertti, josta tuomittiin järjestäjälle 400 euron sakko. [vienna.at].

ÖVP:n apulaiskuvernööri Martin Gruber kuvaili perustuslakituomioistuimen päätöstä "epäkristilliseksi lahjaksi" ja on päättänyt käyttää kaikkia laillisia keinoja kiellon säilyttämiseksi. ÖVP:n koalitiokumppani SPÖ kyseenalaistaa tämän kannan. SPÖ:n mukaan ÖVP:llä ei ole tällä hetkellä perustuslain mukaista ehdotusta. Lisäksi Kärnten/Koroškan kulttuurialoitteiden eturyhmä (IG KiKK) ilmaisee huolensa siitä, että uusi kielto voitaisiin ottaa käyttöön "takaoven kautta". Hän vaatii tapahtumavapauden todellista tasa-arvoa laissa.

Uskonnon harjoittamisen oikeudellinen kehys

Uskonnonvapaus on suojattu Itävallassa lailla, joka sisältää sekä yksilön oikeudet, kuten uskonvapauden ja uskonnonvapauden, että kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten yritysoikeudet. Jokaisella 14 vuotta täyttäneellä on oikeus valita vapaasti uskonnollinen vakaumuksensa, ja viranomaisten on suojeltava tätä valintaa. Tämä tarkoittaa, että ihmisillä on oikeus valita tai muuttaa kuulumistaan ​​kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön sekä vapaus olla kuulumatta johonkin. Oikeus harjoittaa uskontoa voi olla julkinen tai yksityinen ja sisältää jumalanpalveluksen, opetuksen ja uskonnollisten tapojen noudattamisen. oesterreich.gv.at korostaa, että kaikilla kansalaisilla on uskonnollisesta vakaumuksestaan ​​riippumatta samat kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet.

Perustuslakituomioistuin toteaa päätöksissään, että tilaisuuskielto ei loukkaa ainoastaan ​​perusoikeuksia, vaan erityisesti myös taiteen vapautta ja työntekovapautta. Tällä on keskeinen vaikutus Kärntenin kulttuurimaisemaan ja se herättää kysymyksiä uskonnollisten ja kulttuuristen tapahtumien tulevasta käsittelystä.