Syyskuusta alkaen: Ei-toivottujen munakuvien lähettäminen on rangaistavaa!

Syyskuusta alkaen: Ei-toivottujen munakuvien lähettäminen on rangaistavaa!

Syyskuun 1. päivästä 2025 alkaen ei-toivottujen niin kutsuttujen "munakuvien" lähettäminen on rangaistavaa Itävallassa. Heinäkuussa 2025 hyväksytyn uuden lain tavoitteena on torjua seksuaalista häirintää ja se sisältää kuvia sekä miesten että naisten sukupuolielimistä. Rangaistus tällaisten kuvien lähettämisestä voi olla enintään kuusi kuukautta vankeutta tai sakkoa enintään 360 päivähintaa. Se, mikä alkaa henkilökohtaisena ongelmana, käsitellään nyt laissa rikoksena. 5 min raportoi, että tätä asetusta sovelletaan riippumatta alustasta, jonka kautta kuvat lähetetään.

Nykyinen tutkimus osoittaa hälyttäviä tietoja: lähes joka kolmas nainen Itävallassa on jo saanut ei-toivottuja "munakuvia". Osuus on erityisen korkea Z-sukupolven nuorilla naisilla, joista 68 prosentilla on ollut tällainen kokemus. Tunnereaktiot tällaisiin kuviin vaihtelevat; 70 % kyselyyn vastanneista naisista piti pyytämättä lähettämistä erittäin ongelmallisena, ja monet raportoivat inhosta, vihasta tai shokista. Hieno lehti kuvailee, että 58 % naisista vaatii myös sellaisten käyttäjien välitöntä sulkemista pois, jotka lähettävät intiimejä kuvia kysymättä.

Yhteiskunnallinen merkitys ja tuki uudelle asetukselle

Kansallisneuvosto äänesti ylivoimaisella enemmistöllä lain puolesta, joka kriminalisoi intiimien kuvien ei-toivotun lähettämisen. Oikeusministeri Anna Sporrer korostaa digitaalisen seksuaalisen häirinnän vakavuutta. Sääntöä tukivat SPÖ- ja ÖVP-puolueet, jotka vastustavat oletettua laillista vapautta digitaalisissa tiloissa. Samaan aikaan vapausaktivistit arvostelevat asetusta liiallisena. Laki laajentaa seksuaalisen häirinnän rikosta ja tulee voimaan 1.9.2025. parlamentti.gv.at korostaa myös, että tämä laki on osa laajempaa poliittista sitoumusta suojautua seksuaaliselta häirinnältä.

Yhteiskunta on yhä herkempi digitaalisen häirinnän ongelmalle. Tutkimuksen mukaan 67 % munakuvia saaneista naisista esti lähettäjän, kun taas noin 40 % ilmoitti viestistä tai profiilista. Monet naiset ryhtyvät aktiivisiin toimenpiteisiin suojellakseen itseään: 51 % käyttää alustojen esto- ja raportointitoimintoja. Vanhemmat käyttäjät poistavat epämiellyttävän sisällön vastaamatta, kun taas nuoremmat naiset turvautuvat usein digitaalisiin vastatoimiin.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että seksuaalisten kuvien ei-toivottu lähettäminen ei ole vain yksilöllinen ongelma, vaan laajalle levinnyt yhteiskunnallinen ongelma, jota on säänneltävä entistä kiireellisemmin. Muuttuva oikeudellinen ympäristö saattaa hyvinkin olla suuri muutos siinä, miten käsittelemme digitaalista häirintää. Uuden lain myötä Itävalta ottaa ratkaisevan askeleen yksityisyyden suojaamiseksi digitaalisessa maailmassa.