Kaivosmies ja valo: myytti totuuden polulla!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tutustu Malmivuorten ja Berchtesgadener-maan kiehtoviin myytteihin ja tapoihin joulun aikaan.

Erfahren Sie die faszinierenden Mythen und Bräuche des Erzgebirges und des Berchtesgadener Lands zur Weihnachtszeit.
Tutustu Malmivuorten ja Berchtesgadener-maan kiehtoviin myytteihin ja tapoihin joulun aikaan.

Kaivosmies ja valo: myytti totuuden polulla!

Ne ovat kaikkialla läsnä Malmivuorilla: hehkuvat kynttilänkaaret, filigraaniset pyramidit ja perinteisesti veistetyt suitsukkeet piristävät joulun aikaa. Mutta näissä lumoavissa tapoissa on muutakin kuin pelkkä perinne. Myytit köyhästä kaivostyöläisestä, joka etsii epätoivoisesti valoa, ovat laajalle levinneitä, mutta kuten Annabergin museoiden kuraattorin Jörg Bräuerin havainnot osoittavat, tämä kertomus on kestämätön. Hän selittää, että kaivostyöntekijöillä oli tietoisempi työaika, jonka ansiosta he pääsivät kokemaan päivänvaloa, ja että kristinuskon valon syvemmälle symboliikka liittyy läheisemmin kaivostyöläisten hengelliseen hurskauteen. Raamatussa Jeesus edustaa maailman valoa. Tätä valon ja uskon yhteyttä korostavat voimakkaasti Erzgebirge-perinteen valosymbolit, kuten esim. MDR raportoitu.

Erzgebirge-perinteiden alkuperä ja myytit

Mutta mistä nämä ikoniset symbolit, kuten kynttilänkaari tai tupakoitsija, ovat peräisin? Kynttilän kaari, selitetty näin elämisen taitoa, symboloi puoliympyrän muotoista sisäänkäyntiä tunneliin, johon kaivostyöläiset ripustivat hehkuvat lamppunsa Mettenin vuoroa varten. Pyramidin terävä muoto sen sijaan tulee hevosgöpelistä, kaivosalan teknisestä keksinnöstä. Tällaiset tarinat ovat erittäin tärkeitä sen ymmärtämisessä, kuinka rikas kansanperinne syntyi kaivostyöläisten ankarista työoloista. Saksin kansantaiteen museon johtaja tohtori Igor Jenzen huomauttaa, että toisin kuin legenda, monet kaivostyöläiset toimivat hyvin ja heistä pidettiin huolta, mutta heidän ankaria elinolojaan ympäröivät tarinat eivät vastaa todellisuutta. Sen sijaan kyseessä oli vapaa-ajalla noussut käsityötaidot. Perinteet eivät osoita vain käsityötaitoa, vaan myös syviä kulttuurisia juuria.

Juhlakausi Erzgebirgessä alkoi varsinkin 1800-luvulla, jolloin joulusta kehittyi perhejuhla ja näistä taideteoksista tuli kansallinen aarre. Seudulla suurella rakkaudella ja omistautuneella tehdyt joulukoristeet symboloivat nyt alueen juhlavaa ja historiallista tunnelmaa. Näitä perinteitä ympäröivät tarinat havainnollistavat Erzgebirgen luovuutta ja kulttuurista rikkautta, joka on edelleen olennainen osa joulun aikaa.