Sosiaalinen kahtiajako: Kuinka COVID-19 tuhosi ystävyyssuhteemme

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Wienin yliopiston uusi tutkimus tutkii, kuinka Covid-19-toimenpiteet ovat lisänneet sosiaalista jakautumista Itävallassa.

Sosiaalinen kahtiajako: Kuinka COVID-19 tuhosi ystävyyssuhteemme

Wienin yliopiston nykyiset tutkimukset osoittavat hälyttäviä tuloksia COVID-19-pandemian vaikutuksista Itävallan sosiaaliseen rakenteeseen. Tutkimusryhmä raportoi 127 haastattelusta vuosilta 2020 ja 2021 kattavassa analyysissä, että terveysongelmien lisäksi pandemia aiheutti myös syvää sosiaalista jakautumista. Tutkimuksen johtava kirjoittaja Isabella Radhuber selittää, että monet ihmiset ovat vaihtaneet ystäväpiiriään erilaisten näkemysten vuoksi rokotuspolitiikasta. "Samanmieliset ihmiset kokoontuivat yhteen "sosiaalisiin kupliin", kun taas toisin ajattelevia kartettiin", hän selitti. noe.ORF.at.

Nämä jaot johtivat kaikkien vastaajien syrjäytymisen tunteeseen. Huolimatta asenteestaan ​​rokotuksiin, monet sanoivat olevansa huolissaan mahdollisista sosiaalisista yhteyksistä. Radhuber huomautti, että toimenpiteet, kuten 2G-sääntö – joka erottaa rokotetut ja rokottamattomat ihmiset – vain lisäsivät eron tunnetta. "Tämä asetus on vähentänyt halukkuutta seurata toimenpiteitä", Radhuber jatkoi. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että kriisipolitiikan tulee kattaa kaikki ollakseen tehokasta, minkä asiantuntijat vahvistivat myös Itävallan tiedeakatemian lisäraportissa. "Kriisipolitiikasta on tiedotettava silmien tasolla", on kiireellinen vaatimus Radhuberilta sekä hänen tiedekollegoiltaan, jotka pyrkivät lopettamaan jakautumisen.

Yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus keskiössä

Tiedemiehet varoittavat, että puuttuminen kriisitilanteissa ei luo vain lyhytaikaisia ​​ongelmia, vaan vaarantaa myös luottamusta poliittisiin ja tieteellisiin instituutioihin pitkällä aikavälillä. Gertrude Saxinger, tutkimuksen toinen kirjoittaja, korostaa, että koronapolitiikan epäonnistumisella voi olla merkittäviä seurauksia tulevaisuuden haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, käsittelyssä. "Sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävä kriisipolitiikka on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden kannalta", Saxinger sanoo ja huomauttaa, että tietoisuutta sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta on vahvistettava, jotta populistisille liikkeille ei annettaisi tilaa, kuten Itävallassa on jo tapahtunut. neu-science.apa.at.