Kevät: Aurinko tuo iloa, mutta myös väsymystä! Näin voit käsitellä sitä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kevätväsymys ja sen vaikutukset kehoon ja mieleen: Katsaus kevään hormonaalisiin muutoksiin.

Kevät: Aurinko tuo iloa, mutta myös väsymystä! Näin voit käsitellä sitä!

Kevään myötä tulee muutosten ja uusien alkujen aika, mutta monet ihmiset kohtaavat tämän vuodenajan väsyneenä ja välinpitämättömänä. Nykyinen kevät tuo usein mukanaan oireita, kuten letargiaa ja ärtyneisyyttä, mikä varjostaa luonnon heräämisen iloa. Kun linnut visertävät ja kasvit kukkivat, monet ihmiset eivät saa kaipaamaansa energianlisäystä. Tämä viittaa siihen, että ns. kevätväsymys vaikuttaa merkittävästi unirytmiin, mm kruunu raportoitu.

Syynä näihin kevään väsymyksen oireisiin voi olla hormonaalinen. Vaikka hormonit, kuten dopamiini, norepinefriini, serotoniini ja endorfiinit aktivoituvat, monet ihmiset tuntevat silti uupumusta päivien pidentyessä ja lämpeneessä. Tämä ero voidaan selittää erilaisilla fysiologisilla ja psykologisilla prosesseilla.

Vuodenaikojen vaikutus kehoon ja psyykeen

Liègen yliopiston professori Christelle Meyerin johtama tutkimus on osoittanut, että vuodenajat vaikuttavat paitsi luontoon myös aivoihimme ja psyykeemme. Vuodesta 2016 lähtien jatkuneet tutkimukset ovat löytäneet aivojen toiminnan vuosirytmejä, jotka korreloivat hormonituotannon kausivaihteluiden kanssa. Etenkin auringonvalolla on tässä ratkaiseva rooli.

Kun auringonvalo osuu verkkokalvoon, gangliosolut rekisteröivät sen, ja ne lähettävät signaaleja hypotalamukseen. Tämä aivojen alue vaikuttaa tärkeiden hormonien, kuten kortisolin, melatoniinin ja serotoniinin, tuotantoon. Talvella meillä on tapana tuottaa enemmän melatoniinia, joka on vastuussa lisääntyneestä uneliaisuudesta, ja vähemmän serotoniinia tai dopamiinia. Mieliala on usein masentunut kylminä kuukausina.

Kevät ja sen hormonaaliset muutokset

Kevään ja lisääntyvän valolle altistumisen myötä monien mieliala ja mielenterveys paranevat. Keho tuottaa enemmän dopamiinia ja serotoniinia, kun taas melatoniinin tuotanto vähenee, mikä tekee meistä valppaampia. Mutta näillä muutoksilla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia: äkillinen melatoniinin väheneminen voi johtaa joillakin ihmisillä masennukseen. The Falstaff korostaa, että fysiologisten näkökohtien lisäksi myös kulttuuriset ja ekologiset tekijät muokkaavat käyttäytymistämme ympäri vuoden.

Yhteenvetona se osoittaa, että kevääseen voi liittyä sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Kun luonto herää uuteen elämään, monet kamppailevat kevätväsymyksen oireiden kanssa. Hormonaalisten muutosten parempi ymmärtäminen voisi auttaa meitä selviytymään paremmin tämän siirtymäkauden haasteista ja nauttimaan kevään positiivisista puolista.