Ukraina iskee takaisin: ICBM-hyökkäys Storm Shadow -tehtävän jälkeen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ukraina on ampunut Britannian Storm Shadow -ohjuksia Venäjää kohti, mikä lisää jännitteitä sodassa. Moskova vastaa ICBM-hyökkäyksillä.

Ukraina iskee takaisin: ICBM-hyökkäys Storm Shadow -tehtävän jälkeen!

Vihollisuuksien dramaattisessa kärjistymisessä Ukraina on päästänyt Isossa-Britanniassa valmistettuja Storm Shadow -ohjuksia Venäjän alueelle vain päivä sen jälkeen, kun se oli lähettänyt pitkän kantaman amerikkalaiset ATACMS-ohjukset. Tämä rohkea siirto on herättänyt pelkoa meneillään olevan, lähes kolme vuotta kestäneen konfliktin merkittävästä kiihtymisestä. Ukrainan hallitus ei ole vielä vahvistanut virallisesti tiistaina ja keskiviikkona ilmoitetut iskut, jotka osuivat samaan aikaan kun Bidenin hallinto ilmoitti rajoitusten poistamisesta näiden tehokkaiden pitkän kantaman aseiden käytöstä presidentti Volodymyr Zelenskyyn jatkuvan lobbauksen seurauksena.

Silminnäkijöiden kertomukset ja sosiaalisessa mediassa leviävät videot kuvaavat sarjan räjähdyksiä Kurskin alueella lähellä Ukrainan rajaa, ja raporttien mukaan jopa 12 Storm Shadow -ohjusta ammuttiin. Venäjän puolustusministeriö väitti sieppaneensa kaksi näistä ohjuksista, mutta hyökkäysten tarkkaa sijaintia ei julkisteta. Al Jazeeran varmistusvirasto osoitti iskut Maryinoon, Kurskissa sijaitsevaan kylään, jonka jälkimainingeissa oli savupilviä, jotka nousivat pahaenteisesti asuinalueiden yläpuolelle.

Venäjä iskee takaisin

Venäjän kostoksi kerrotaan, että Venäjä on lähettänyt mannertenvälisen ballistisen ohjuksen (ICBM) Ukrainaan, joka kohdistuu kriittiseen infrastruktuuriin itäisessä Dniprossa. Tämä on konfliktin ensimmäinen jäähdytys, koska ICBM:t pystyvät kuljettamaan ydinkuormia. RS-26 Rubezhiksi tunnistetun ohjuksen kantama on huikea 5 800 kilometriä, mikä nostaa panoksia entisestään tässä jo ennestään epävakaassa tilanteessa. Venäjän viranomaiset ovat varoittaneet, että Ukrainan pitkän kantaman ohjusten käyttö voi johtaa entisestään eskaloitumiseen, ja presidentti Putin väittää, että tällaiset toimet tarkoittaisivat käytännössä Naton sotaa Venäjää vastaan.

Tämän kiihkeän keskustelun taustalla on äskettäinen Pohjois-Korean joukkojen sijoittaminen Kurskin alueelle, kuten Yhdysvallat, Ukraina ja Etelä-Korea ovat raportoineet. Tämä kehitys on lisännyt jännitteitä ja saanut länsimaat vahvistamaan tukeaan Ukrainalle. Yli 100 miljardin dollarin avun myötä lännestä, mukaan lukien yli 61 miljardia dollaria pelkästään Yhdysvalloista, panokset ovat korkeammat kuin koskaan, kun molemmat osapuolet varautuvat näiden aggressiivisten sotilasoperaatioiden mahdollisiin seurauksiin.