Suche
Mein Konto
Head-to-head-kilpailu: PVV vahvassa trendissä ennen vaaleja Alankomaissa!
25. lokakuuta 2025 tehty kysely osoittaa, että Alankomaissa käydään niskakilpailua ennen parlamenttivaaleja. Geert Wildersin PVV johtaa.
Head-to-head-kilpailu: PVV vahvassa trendissä ennen vaaleja Alankomaissa!
Lokakuun 25. päivänä 2025, vain neljä päivää ennen Alankomaiden parlamenttivaaleja, kolmen poliittisen puolueen välillä syntyi jännittävä taistelu. Ipsos I&O -instituutin tutkimuksen mukaan Geert Wildersin vapauspuolue (PVV) saavutti noin 20 prosenttia ja voi siten voittaa 26 150 paikasta. Punavihreä allianssi seuraa 23 paikkaa ja vasemmistoliberaali D66 22 paikalla. Tämä tarkoittaa, että vakiintuneet puolueet, mukaan lukien kristillisdemokraatit ja oikeistoliberaali VVD, ovat takana. Tämä kehitys on seurausta intensiivisestä vaalikampanjasta, jota hallitsevat turvapaikka-, maahanmuutto- ja asuntopulakysymykset. Tilannetta leimaa myös kahdelle muulle hallituspuolueelle ennustetut suuret tappiot. Kaksi vuotta sitten PVV sai 37 paikkaa vaaleissa ja kuului ensimmäistä kertaa hallituskoalitioon. Tämä koalitio, joka koostui PVV:stä, VVD:stä, BBB:stä ja NSC:stä, kuitenkin romahti kesäkuussa 2025 vain yhdentoista kuukauden jälkeen turvapaikkapolitiikkaa koskevien kiistojen vuoksi. Lähes kaikki vakiintuneet puolueet kieltäytyvät yhteistyöstä Wildersin kanssa ja paine poliittisessa maisemassa kasvaa.
PVV:n puheenjohtaja Geert Wilders vaati dramaattista muutosta maahanmuuttopolitiikkaan ennen kuin hän eroaa hallituskoalitiosta. Koalitio oli tiedossa alusta alkaen epävakaa ja oli useaan otteeseen romahduksen partaalla. Kiista maahanmuuttopolitiikasta johti lopulta Wildersin päätökseen erota koalitiosta. Hänen ehdotuksiinsa sisältyi rajuja toimenpiteitä, kuten kaikkien turvapaikanhakijoiden hylkääminen, perheiden yhdistämisen keskeyttäminen ja armeijan käyttäminen rajojen valvontaan. Muita vaatimuksia olivat syyrialaisten pakolaisten ja tuomittujen siirtolaisten karkottaminen sekä turvapaikkakeskusten sulkeminen. Wildersin uhkavaatimus kohtasi kuitenkin hänen koalitiokumppaninsa vastustusta, jotka lopulta kieltäytyivät hyväksymästä hänen vaatimuksiaan.
(ZDF) raportoi, että koalitiokumppanit suhtautuivat tilanteeseen epäuskoisena ja vihaisena. Pääministeri Dick Schoof ilmoitti uusista vaaleista, mutta niitä ei ole vielä suunniteltu. Hän jatkaa virassa uusiin vaaleihin asti.
Poliittiset reaktiot ja näkymät
Reaktiot liittoutuman katkeamiseen olivat selvät. VVD:n Dilan Yesilgöz syytti Wildersia siitä, että hän asetti henkilökohtaiset tavoitteensa maan etujen edelle, kun taas BBB:n Caroline van der Plas ja NSC:n Nicolien van Vroonhoven kutsuivat hänen toimintaansa vastuuttomaksi. Wilders oli aiemmin uhannut lähteä, mikä lopulta toteutui, kun ryhmänjohtajien hätäkokous päättyi nopeasti.
(Tagesschau) korostaa, että nykyisestä asemastaan ja tiukempien turvapaikkalainsäädäntöjen vaatimuksesta huolimatta PVV ei ole pystynyt pitämään poliittisia lupauksiaan, mikä on johtanut laajaan tyytymättömyyteen väestön keskuudessa.
Politologi Sarah de Lange arvioi, että kesätauon jälkeen voitaisiin järjestää uudet vaalit, mikä lisää entisestään Alankomaiden poliittisen järjestelmän epävarmuutta. Tulevat vaalit järjestetään myös Naton tärkeän Haagin huippukokouksen taustalla, mikä lisää poliittista ilmapiiriä.
(Wien) tarjoaa katsauksen kyselyihin, jotka viittaavat tiiviiseen kilpailuun ja osoittaa, kuinka tulevien päivien kehityksellä voi olla ratkaiseva vaikutus Alankomaiden poliittiseen tulevaisuuteen.