EU:n suunnitelmat offshore-turvapaikkaleireistä epäonnistuvat tuomioistuimen päätöksen jälkeen
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen jälkeen EU:n suunnitelmat turvapaikanhakijoiden karkottamiseksi offshore-keskuksiin ovat menneet sekaisin. Alkuperämaiden turvallisuutta on nyt tarkasteltava tarkemmin. #turvapaikkapolitiikka #EU

EU:n suunnitelmat offshore-turvapaikkaleireistä epäonnistuvat tuomioistuimen päätöksen jälkeen
Euroopan yhdentyminen on uusien haasteiden edessä erityisesti turvapaikkakäytäntöjen osalta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (ECJ) äskettäinen päätös on merkittävästi jarruttanut joidenkin maiden kunnianhimoisia suunnitelmia ottaa käyttöön Italian kiistanalainen malli turvapaikanhakijoiden siirtämisestä ulkomaisiin karkotuskeskuksiin.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio ja sen vaikutukset
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti perjantaina, että vaikka Italia voi jatkaa tilojensa käyttöä Albanian Shengjinin ja Gjaderin kaupungeissa, turvapaikanhakijoiden siirtämisen edellytyksiä on tarkasteltava tiukemmin. Tavoitteena on varmistaa, että turvapaikanhakijoita ei lähetetä takaisin vaarallisiin tilanteisiin alkuperämaassaan.
Mikä tekee alkuperämaasta turvallisen?
Tuomioistuin selvensi, että alkuperämaata voidaan pitää "turvallisena" vain, jos se on ollut "tehokkaan oikeudellisen valvonnan kohteena". Sen on myös oltava todistetusti turvallinen kaikille väestöryhmille, myös haavoittuville tai syrjäytyneille ryhmille.
Vaikutus EU:n tuleviin turvapaikkasäädöksiin
Tällä päätöksellä odotetaan olevan merkittävä vaikutus EU:n uusiin turvapaikkasääntöihin, joiden on määrä tulla voimaan ensi kesäkuussa. Näiden määräysten tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus luoda omia luettelojaan "turvallisista" maista turvapaikkaprosessin nopeuttamiseksi ja ulkoistamiseksi.
Turvallisten alkuperämaiden luettelon kritiikki
EU:n oma luettelo, joka on tarkoitettu toimimaan oppaana, sisältää muun muassa Bangladeshin, Kolumbian, Egyptin, Intian, Kosovon, Marokon ja Tunisian. Ihmisoikeusaktivistit kuitenkin varoittavat, että nämä maat eivät ole turvallisia kaikille asukkaille. Amnesty Internationalin mukaan maat, joista 20 prosenttia tai vähemmän kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista myönnetään, katsotaan turvallisiksi. Tässä jätetään kuitenkin huomiotta se tosiasia, että jopa 20 prosenttia näistä maista tulevista hakijoista tunnustetaan pakolaisiksi, mikä kyseenalaistaa näiden maiden turvallisuustilanteen.
Ihmisoikeusrikkomukset
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös perustuu kahden bangladeshilaisen turvapaikanhakijan hakemukseen, jotka pidätettiin Albaniassa ja väittivät, että paluu Bangladeshiin olisi vaarallista. Tämä tapahtuu aikana, jolloin useat Euroopan maat osoittavat kiinnostusta kehittää omia karkotusohjelmiaan, jotka ovat samanlaisia kuin Italian ja Albanian malli.
Italian mallin hinta ja tehokkuus
Vaikka kumppanuus, joka investoi miljoonia karkotuskeskusten ja "paluukeskittymien" luomiseen EU:n ulkopuoliseen maahan, on joissakin valtioissa esimerkki onnistuneesta lähestymistavasta, Barin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että italialainen malli on tähän mennessä maksanut yli 74,2 miljoonaa euroa (noin 86 miljoonaa dollaria). Tutkimus kutsui mallia "kalliimmaksi, epäinhimillisimmäksi ja hyödyttömimmäksi välineeksi Italian maahanmuuttopolitiikan historiassa".
Italian hallituksen kritiikkiä
Italian pääministeri Giorgia Meloni, joka on äärioikeistopuolueen jäsen, kritisoi päätöstä lyhytnäköiseksi ja sanoi, että se heikensi ponnisteluja massiivisen laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja kansallisten rajojen suojelemiseksi. Hän korosti, että tämän kehityksen tulisi koskea kaikkia, myös poliittisia voimia, jotka ovat tyytyväisiä päätökseen, koska se rajoittaa entisestään hallitusten ja parlamenttien jo ennestään rajallisia mahdollisuuksia säännellä ja hallita maahanmuuttoa.
Turvapaikanhakijoiden kohtalo Albaniassa
Albanian italialaisissa karkotuskeskuksissa odottaa tulevaisuuttaan lähes tusina turvallisista maista, kuten Egyptistä ja Bangladeshista. Tämä osoittaa hyvin perustellun ja oikeudenmukaisen maahanmuuttopolitiikan kiireellisyyden Euroopassa.