Taistele oikeiston puolesta: Itävallan naiset vaativat sosiaalista jäädyttämistä!

Taistele oikeiston puolesta: Itävallan naiset vaativat sosiaalista jäädyttämistä!

Itävallassa munien jäädyttäminen, joka tunnetaan myös nimellä sosiaalinen jäädyttäminen, on tällä hetkellä kielletty lailla ilman lääketieteellistä syytä. Perustuslakituomioistuin (VfGH) käsittelee 13. kesäkuuta 2025 tätä kieltoa koskevan kanteen. Oikeudenkäynnissään wieniläinen nainen vetoaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan, joka suojelee oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen. Perustuslakituomioistuimen päätös on vielä kesken.

Start-up-yrityksen Fyrce Caren toinen perustaja Lisa Maria Ladner on yksi sosiaalisen jäädyttämiskiellon poistamista koskevan vetoomuksen taustalla olevista äänistä. Hänen täytyi matkustaa ulkomaille vuonna 2024 jäädyttääkseen munansa, mikä hänen mielestään oli lisätaakka. Yhdessä kollegansa Johanna Riefin kanssa hän käynnisti Fyrce Care -alustan tukeakseen naisia ​​tässä asiassa. Toistaiseksi vetoomus on saanut useita satoja allekirjoituksia.

Oikeudellinen kehys

Lisääntymislääketieteestä annetun lain (FMedG) mukaan munasolujen jäädyttäminen on sallittua vain lääketieteellisissä tapauksissa, kuten syöpä tai endometrioosi. Sitä vastoin siittiösolujen jäädyttäminen on sallittua ilman lääketieteellistä indikaatiota. Gynekologisen endokrinologian ja lisääntymislääketieteen yliopiston klinikan johtaja Bettina Toth selitti, että yleisimmät lääketieteelliset indikaatiot munasolujen jäätymiselle ovat kriittisissä terveydellisissä naisissa, jotka kohtaavat usein hedelmättömyyttä hoitojen jälkeen.

Kantajan asianajaja Matthias Brand korosti, että sosiaalinen munanjäädytys ei aiheuta haittaa naisille tai heidän lapsilleen. Tutkimuksen mukaan joka neljäs nainen Itävallassa voi jäädä pysyvästi lapsettomaksi, koska naisten hedelmällisyys laskee merkittävästi 30 vuoden iässä. Huolimatta korkeista kustannuksista, noin 4 000 euroa sykliä kohden munasolujen talteenotosta ja 400 euroa vuodessa varastoinnista, nuorten naisten keskuudessa tämä vaihtoehto on erittäin kiinnostunut.

Kritiikkiä ja sosiaalisia näkökulmia

Keskustelu sosiaalisesta jäädyttämisestä ei ole kiistaton. Kriittiset äänet, kuten aktion leben österreichin pääsihteeri Martina Kronthaler, varoittavat myöhään raskauksien aiheuttamista terveysriskeistä ja sosiaalisista paineista, joita naiset kokevat perhesuunnittelun suhteen. Kronthaler kuvailee menetelmää kalliiksi ja vaaralliseksi ja vaatii suurempaa sosiaalista vastuuta työn ja perheen yhteensopivuudesta.

Hallitus on korostanut, että lainsäädäntö kuuluu sen piiriin. Johanna Hayden liittokansliasta viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen harkintavaltaan keinosiemennykseen ja pyysi 18 kuukauden valmistautumisaikaa lainmuutoksen varalta.

Samalla kun lääketieteellinen yhteisö vaatii nykyisen lainsäädännön uudistamista, julkinen keskustelu osoittaa myös, että naiset haluavat tehdä itsemääräisiä päätöksiä lasten hankkimisessa. Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on nyt selvittää, voidaanko nykyinen kielto sovittaa yhteen itsemääräämisoikeuden kanssa.

Perustuslakituomioistuimen päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia lisääntymislääketieteelle Itävallassa. Sosiaalinen jäädyttäminen on jo sallittua esimerkiksi Espanjassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Tämän neuvottelun tulosta seurataan suurella mielenkiinnolla.

Vol.at raportoi, News.at tiedottaa siitä, ja Kosmo.at lisää kontekstin.