Schnedlitz paljastaa: Satoja miljoonia euroja kansalaisjärjestöille ilman valvontaa!

Schnedlitz paljastaa: Satoja miljoonia euroja kansalaisjärjestöille ilman valvontaa!

Itävaltaan saapuivat 25.8.2025 ensimmäiset vastaukset parlamentaarisiin kysymyksiin kansalaisjärjestöille maksettavista maksuista. FPÖ:n pääsihteeri Michael Schnedlitz ilmaisi huolensa ilmeisesti piilotetuista lahjoituksista omille puolueilleen ja niihin liittyville järjestöilleen. Viimeisen viiden vuoden aikana rahoitusmäärät ovat kasvaneet tuntuvasti, useiden satojen miljoonien eurojen verran, samalla kun väestö säästää. Yksi esimerkki on Vihreiden puoluekoulu FREDA, joka sai vuonna 2023 kaksi maksua sosiaaliministeriöltä "Poliittinen neuvottelu" -kurssista.

Näistä kuluista vastaa poliittisesti vihreiden sosiaaliministeri Johannes Rauch. Schnedlitz vaatii avoimuutta ja arvostelee mahdollista rahan tuhlausta. Tietopyynnöt ministeriöille olivat kuitenkin vaikeita: yli 700 yksittäistä kyselyä tarvittiin, koska ministeriöt eivät halunneet antaa tietoja kansalaisjärjestöille suoritetuista maksuista. Huolimatta hallituksen väitteestä, että termiä "kansalaisjärjestö" ei ole laillisesti olemassa, sosiaaliministeri Schumann käytti termiä vastauksissaan, mutta kieltäytyi antamasta tietoja muista rahoitettavista kansalaisjärjestöistä. Schnedlitz korostaa, että liikennevalohallitus pyrkii aktiivisesti estämään läpinäkyvyyttä.

Korruptio ja EU-rahoitus

Samanaikaisesti kuin Itävallassa, kansalaisjärjestöjen rahoituksesta keskustellaan Euroopan tasolla. Vuoden 2022 korruptioskandaalilla on ollut ratkaiseva vaikutus tähän keskusteluun. Euroopan tilintarkastustuomioistuin kritisoi raportissaan avoimuuden puutetta EU:lta kansalaisjärjestöille suuntautuvien varojen osalta. Vuosina 2021–2023 kansalaisjärjestöille myönnettiin yli seitsemän miljardia euroa yhteenkuuluvuuden, tutkimuksen, muuttoliikkeen ja ympäristön aloilla. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Laima Andrikienė korostaa, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on usein läpinäkymätöntä ja siitä puuttuu tarvittava valvonta sen varmistamiseksi, että rahoitetut organisaatiot kunnioittavat EU:n arvoja.

Euroopan parlamentissa käydään kiivasta keskustelua kansalaisjärjestöjen varojen jakamisesta. EPP-ryhmä, johon kuuluvat myös CDU ja CSU, arvostelee varojen kohdentamista. Monika Hohlmeier CSU:sta raportoi lobbauksen toimintatuista ja joidenkin kansalaisjärjestöjen mahdollisista oikeusvaltion loukkauksista. Hohlmeier korostaa, että EU:n varoja ei saa käyttää oikeusvaltion horjuttamiseen. Jotkut kansanedustajat pelkäävät myös, että konservatiiviset voimat voisivat jarruttaa kansalaisyhteiskunnan sitoutumista, kun taas Daniel Freund Vihreistä puhuu koordinoidusta kampanjasta kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

Euroopan komission rooli

Myös Euroopan komissio on syytösten kohteena. Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kansalaisjärjestöjen rahoittaminen muodostaa toimeenpanovallan maineriskin. Tutkinnassa ei havaittu EU-arvojen loukkauksia, mutta tarkastelu rajattiin vain 90 sopimuksen otokseen. Budjettikomissaari Piotr Serafin myönsi, että jotkut sopimukset olivat sopimattomia ja vaativat kansalaisjärjestöjen lobbausta. Komissio aikoo päivittää kansalaisjärjestöjen oikeudellisen määritelmän ja ottaa käyttöön parannetun rahoituksen avoimuusjärjestelmän.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä Itävallassa että EU:n tasolla kansalaisjärjestöjen rahoitukseen ja siihen liittyvään avoimuuteen liittyvät kysymykset herättävät edelleen monimutkaisia ​​ja kiistanalaisia ​​kysymyksiä. Hallituksiin ja instituutioihin kohdistuva paine selventää julkisten varojen käyttöä kasvaa. Tämä herättää ratkaisevan kysymyksen siitä, kuinka kansalaisjärjestöjen eheys ja riippumattomuus voidaan säilyttää yhä politisoituvassa ympäristössä.