Hallitus kriisissä: Kolmi varoittaa taantumasta ja veronkorotuksista!

Hallitus kriisissä: Kolmi varoittaa taantumasta ja veronkorotuksista!

Poliittinen keskustelu Itävallan taloudellisesta tulevaisuudesta kiihtyy. SPÖ:n varakansleri Babler ja SPÖ:n valtiovarainministeri Marterbauer valmistelevat yleisöä lähestyvään EU-alijäämämenettelyyn. Tämä tapahtuu taloudellisen taantuman yhteydessä, joka tällä hetkellä vaikuttaa maahan. FPÖ:n taloustieteiden tiedottaja tohtori Barbara Kolmin mukaan tämän kriittisen tilanteen syyksi ovat tehottomat valtion menot ja rahoitus. Kolmi kuvaa taantuman pahenemista edistäväksi tekijäksi tukien kautta tapahtuvaa uudelleenjakoa.

"Hallitus heittää pyyhkeen", sanoi Kolm, joka näkee vastuun kasvavasta alijäämästä nykyisessä hallitusjohdossa. Näin tehdessään hän myös moittii selvästi niitä, jotka ovat vastuussa siitä, että he ovat mahdollisesti yrittäneet syyttää epäonnistumisestaan ​​Euroopan unionia heti, kun liiallista alijäämää koskeva menettely alkaa. Kolmas on erityisen huolestunut kansalaisten tulevista taloudellisista rasituksista varoittaessaan lainojen kansainvälisten riskipreemioiden noususta, mikä voi johtaa lainojen korkojen nousuun ja inflaatioon.

EU:n alijäämää koskeva menettely yksityiskohtaisesti

EU-komissio oli jo kesällä 2024 aloittanut rikosoikeudelliset menettelyt seitsemää samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa olevaa EU-maata vastaan. Itävalta, jota pidettiin aikoinaan säästäväisenä mallipoikana budjettihallinnon alalla, on nyt oman EU:n alijäämämenettelyn edessä. Maan alijäämä on tällä hetkellä noin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), mikä ylittää merkittävästi Maastrichtin alle kolmen prosentin kriteerin.

EU:n on pakko puuttua asiaan, kun velkataso on liian korkea, jotta talouspolitiikan ei-toivotut kehityssuunnat voidaan havaita ja torjua varhaisessa vaiheessa. Liiallisen alijäämän menettelyn aloittaminen koostuu useista vaiheista, joissa Euroopan komissio valmistelee raportteja ja toimittaa ne EU:n valtiovarainministerineuvoston hyväksyttäväksi. Vaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin seuraamuksiin, jotka pahimmassa tapauksessa voivat sisältää sakkoja.

Tulevaisuuden näkymät ja ratkaisut

Poliittinen reaktio lähestyvään kriisiin osoittaa Kolmin vaatiman vetoomuksen tarjontalähtöiseen talouspolitiikkaan. Nykyinen suunnitelma edellyttää noin 6,4 miljardin euron säästöjä budjettitilanteen korjaamiseksi. Kattava ja uskottava elvytyssuunnitelma, joka esitetään seuraavassa Ecofin-neuvostossa 21. tammikuuta 2024, on välttämätön liiallisen alijäämän estämiseksi.

Toisessa poliittisessa lähestymistavassa alijäämämenettely voisi tarjota enemmän joustavuutta kriisiaikoina Itävallan taloudellisen vakauden varmistamiseksi. Moitteettoman varainhoidon ylläpitäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta voidaan selviytyä tulevista taloudellisista haasteista.

Keskustelu taloudellisista haasteista on vasta alustava vaihe monimutkaisessa prosessissa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia vastuullisille ja Itävallan väestölle. Aika on olennaista, ja vastuullisia kehotetaan ryhtymään päättäväisiin toimiin pahemman välttämiseksi.

Tarkempia tietoja EU:n alijäämämenettelyn taustasta ja prosesseista sekä sen vaikutuksista jäsenvaltioihin löytyy raporteista OTS, Pieni sanomalehti ja päivittäisiä uutisia lukemaan.